Median keskittymistä tutkinut Jyrki Jyrkiäinen:

Leirin ulkopuolisten asema heikkenee



Mediakentän kahden suuren ryhmittymän ulkopuolelle jäävät lehdet joutuvat ennemmin tai myöhemmin liittoutumaan. Isojen mediayksiköiden synty asettaa omat vaaransa myös Yle:lle.


Näin arvioi mediakentän keskittymistä tutkinut lehtori Jyrki Jyrkiäinen Tampereen yliopistosta. Jyrkiäisen mukaan molemmat suuret viestintäyhtiöt - MTV:stä ja Aamulehdestä synnytetty Alma Media sekä Sanomasta ja WSOY:stä rakennettu Sanoma-WSOY - panostavat yhä enemmän televisioon. Se on kasvualue.

Itsenäisille, riippumattomille lehdille tutkija povaa kovia aikoja.
- Lehden tekemisen toimituskulut ovat merkittävä kustannustekijä eikä nyt ole näköpiirissä, miten niistä voitaisiin säästää, hän perustelee näkemystään.

Keskittymisen Jyrkiäinen uskoo vaikuttavan myös Yleisradion asemaan.
- Kaikkialla on käynyt niin, että julkisen palvelun yhtiöt ovat menettäneet entistä asemaansa uusille toimijoille, joilla on enemmän ostokykyä, koska ne pystyvät liittoutumaan eri tahoille, Jyrkiäinen toteaa.

Jyrkiäinen pitää mahdollisena, että myös kansallisen uutistoimiston STT:n asema voisi muuttua.
- Ainakin näillä näkymin pidän menetyksenä, jos STT:n asema heikkenisi, hän sanoo.

Jyrkiäisen mukaan uutistoimiston asema on paljolti sidoksissa siihen, mitä lehtikentässä tapahtuu.

"Yllättävä fuusio"

Mediakentän keskittymisestä yhä isompiin yksiköihin on puhuttu paljon, joten fuusiot sinänsä eivät ole yllättäviä. Sanomien sulautuminen kirjapainotalo WSOY:hyn tuli Jyrkiäiselle kuitenkin yllätyksenä. Hän olisi odottanut, että Sanomat ensin hankkii omistukseensa uusia, leirin ulkopuolisia lehtiä.

Sanoma-WSOY -fuusiota tutkija pitää kuitenkin hyvänä ratkaisuna.
- Se osoittaa, että suomalaiset viestintäyhtiöt ovat viisaasti valppaita ja hakevat luontevia yhteistyökumppaneita, hän sanoo.

Tutkijan mielestä fuusiot eri mediakentän toimijoiden kesken tuovat hyötyjä niin osakkeenomistajille kuin johtajillekin, koska näin yritysten toimintakyky paranee.

Baltian suhteen suomalaiset mediayritykset olisivat Jyrkiäisen mielestä voineet olla aktiivisempia. Hän arvioi, että Baltiassa suomalaiset ovat jo menettäneet asemiaan tanskalaisille ja ruotsalaisille.

Mediakentän keskittymistä on tapahtunut kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa alan keskittymiseen liittyvä keskustelu on Jyrkiäisen mukaan ollut koko 1990-luvun selvästi Suomea vireämpää. Mediakentän keskittymistä on tapahtunut kaikissa pohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa alan keskittymiseen liittyvä keskustelu on Jyrkiäisen mukaan ollut koko 1990-luvun selvästi Suomea vireämpää.

"Luotan harkintaan"

Jotkut pelkäävät, että suurten viestintätalojen synty rajoittaa toimitusten vapautta. Onhan annettu ymmärtää, että esimerkiksi mediakeisari Robert Murdochin lehdissä saisi kirjoittaa vain Murdochin omistamien kirjatalojen kirjoista tai hänen omistamien satelliittiyhtiöiden ohjelmista.

Toimituksellisen vapauden säilyttämiseksi joissakin suurissa mediakonserneissa on sovittu toimitusten itsenäisyydestä omistajaan nähden. Jyrkiäisen mukaan tällaisia ei Suomessa välttämättä tarvita.
- Luotan suomalaisten harkintaan ja valveutuneisuuteen, hän sanoo.

Uudessa Sanoma-WSOY:ssa Erkon suku on suurin omistaja. Alma Median suurin omistaja on ruotsalainen Bonnier.

Keskittyminen ei Jyrkiäisen mukaan vaikuta pitkällä aikavälillä mitenkään dramaattisesti ohjelmien laatuun.
- Kilpailu hyvistä tv-ohjelmista kiristyy, hän sanoo.

STT-IA
22.5.1998


TALOUS -SIVULLE