Kiinan talouskehityksen kahdet kasvot: Keskiluokka porskuttaa ja tuloerot kasvavat



Kustantamossa työskentelevä levikkivirkailija Zhang Deming on tyytyväinen mies. Hän asuu perheensä kanssa omistusasunnossa uudella asuinalueella Hangzhoussa. Neljän huoneen ja keittiön asunnossa on asuinpinta-alaa 65 neliötä, ja perhe on ostanut sen omilla säästöillään ottamatta lainkaan lainaa.


Zhangin perhe maksoi työpaikan rakennuttamasta asunnosta 50 000 yuania (noin 33 000 mk). Asunnon verhoilu ja sisustustyöt maksoivat vielä 80 000 yuania ( vajaat 53 000 mk).

- Maksoimme kaiken omista säästöistämme. Tosin sisustustöitä ei tehty kaikkea kerralla, kertoo Zhang tyytyväisenä.

Puhtautta huokuvassa asunnossa on parkettilattia, nurkassa seisoo väritelevisio ja seinustalla jääkaappi ja kirjahylly, jossa on CD-soitin. Pöydällä on kuumavesiautomaatti teen hauduttamista varten. Asunnosta ei tarvitse maksaa yhtiövastiketta.

Zhangin lisäksi asunnossa asuvat hänen vaimonsa ja kaksi tytärtään. Kaikki käyvät töissä, tosin Zhangin vaimo on hiljalleen jäämässä eläkkeelle.
- Olemme perinteinen säästäväinen kiinalaisperhe. Emme tuhlaa paljoa, mutta ruoka kyllä maistuu, myhäilee Zhang.

Zhang laskee, että perhe ansaitsee yhteensä noin 5 000 yuania (noin 3 300 mk) kuukaudessa. Menoja on 1 000-2 000 yuania kuukaudessa. Säästöjä sijoitetaan pankkiin ja osakkeisiin.

- Autoa en aio hankkia, mutta sen sijaan pitää säästää, että saamme lapset kunnolla naimisiin, hän sanoo.

Uutta keskiluokkaa

Zhang perheineen on Kiinan uutta keskiluokkaa, joka on hyötynyt edesmenneen Kiinan vahvan miehen Deng Xiaopingin 1970-luvun lopulla alulle panemista talousuudistuksista ja niiden mukanaan tuomasta huimasta talouskasvusta.

Kiinan talous on kasvanut 1990-luvulla keskimäärin 12 prosentin vuosivauhtia. Nyt kasvu on hieman hidastunut, ja hallituksen tavoite tämän vuoden talouskasvuksi on 8 prosenttia.

Kiinan talouden veturiksi perustetulla Shenzenin erityistalousalueella kasvu on ollut päätä huimaavaa. Shenzenin bruttokansantuote on tuhatkertaistunut 20 viime vuoden aikana. Talouden arvellaan tänä vuonna kasvavan Shenzenissä 14,1 prosentin vauhtia.

Talouden kasvu on kuitenkin ollut varsin epätasaista. Kiinan itärannikon alueet kukoistavat, mutta sisämaassa ja varsinkin Koillis-Kiinan vanhan teollisuuden "ruostevyöhykkeellä" menee huonosti.

Myös kaupunkien ja maaseudun erot ovat kasvaneet. Uudistuspolitiikan alkuaikoina viljelijöiden tulot nousivat nopeasti, mutta nyt kasvusta hyötyvät eniten kaupunkilaiset.

Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaupunkilaisten käytettävissä olevat tulot henkeä kohti olivat 2 800 yuania (runsaat 1 800 mk), kun vastaava summa maaseudulla oli 977 yuania (noin 645 mk).

Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kaupunkilaisten tulot olivat kasvaneet 3,6 prosenttia. Maaseudulla tulot olivat pysyneet ennallaan.

Kaksi Kiinaa

Amerikkalaisen tutkijan Joshua Muldavinin mukaan uudistuspolitiikka onkin synnyttänyt kaksi Kiinaa. Kiinan menestystarina kertoo Zhangin perheen kaltaisista uuden keskiluokan edustajista. Heidän lisäkseen on kuitenkin olemassa "toinen Kiina", joka ei ole hyötynyt talousuudistuksista.

Muldavin arvioi, että Kiinan 1,2 miljardista asukkaasta tähän joukkoon kuuluu 800 miljoonaa.
- Menestys ja kasvu on saavutettu politiikalla, joka luo uusia kiireellisiä ongelmia. Ympäristön tuhoutumisen lisäksi sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu on polttava ongelma, Muldavin sanoo.

Hän huomauttaa, että Kiinan kylissä uudistuspolitiikan tulokset ovat usein kasautuneet kahdelle tai kolmelle perheelle. Kasvavat elintasoerot puolestaan aiheuttavat muissa katkeruutta. Muldavinin arvion mukaan noin sata miljoonaa ihmistä vaeltaa Kiinassa etsimässä työtä.

Kiinan kommunistinen puolue on herännyt suhteellisesti köyhtyvän maaseudun ongelmiin. Puolue piti kuluneella viikolla erityiskokouksen lujittaakseen otettaan maaseudusta.

- Myös maaseudulla kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa. Jotkut viljelijät eivät yksinkertaisesti selviä enää, sanoo Kiinan tiedeakatemian tutkija Kang Xiaoguang.

Noin 50 miljoonan maaseudun köyhän arvellaan elävän Kiinan virallisen köyhyysrajan alapuolelle. Heidän tulonsa jäävät alle 560 yuanin (noin 370 mk) vuodessa.

STT-IA
23.10.1998


ULKOMAAT -SIVULLE