Tietoyhteiskunnan sisältöpuolta kehitettävä

Väitös: Tuotteiksi pakattu tieto myy


Tuskin yksikään suomalainen on välttynyt kuulemasta, että olemme siirtymässä tietoyhteiskuntaan. Tiedosta kehittyy yhä tärkeämpi raaka-aine, tuotantoväline ja arvonlähde. Se menestyy, joka tietää muita paremmin.

Tietoyhteiskunnan läpimurto on kuitenkin edelleen pitkälle insinöörien harteilla. Tiedon välittämisen mahdollistavat tekniset järjestelmät kehittyvät huimaa vauhtia.

Paljon kitsaammin kehitys kulkee tiedon sisältöpuolella eli siinä miten osaaminen ja asiantuntemus muutetaan tuotteiksi ja palveluiksi.

- Sisällön osalta tietoyhteiskunta on pahasti lapsenkengissä. Informaatiokanavien tehostuessa tiedon paljouden hallitseminen nousee yhä tärkeämmäksi kysymykseksi, diplomi-insinööri Antti Koivula toteaa.

Koivula väitteli viime lauantaina Teknillisessä korkeakoulussa aiheenaan tiedon kaupallistaminen. Hän tietää mistä puhuu, koska on viimeiset puolitoista vuotta elättänyt itsensä tiedon tuotteistamisen asiantuntijana.

- Tiedon liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen on yhteiskunnallisestikin tärkeä kysymys, koska on selvästi todettu, etteivät tieto ja osaaminen kovin helposti muutu taloudelliseksi kasvuksi ja uusiksi työpaikoiksi, Koivula muistuttaa.

Tietotuote ratkaisee yritysten ongelmia

Tietoyhteiskunnan sisältöpuoli muodostaa Koivulan mukaan äärimmäisen haasteen eli kuinka kehittää tiedolla tietoa. Hän uskoo kaupallistamisen kautta syntyville tietotuotteille avautuvan kasvavat markkinat.

- Karkeasti yksinkertaistettuna tietotuote sisältää pelkistyksen asiantuntijan älyllisestä ajatteluprosessista, joka siirretään esimerkiksi yritykselle ongelmanratkaisun apuvälineeksi, Koivula kiteyttää.

Hän korostaa, että tieto kuuluu olennaisena osana kaikkien tavaroiden ja palveluiden valmistamiseen ja kehittelyyn. Tietotuotteessa esimerkiksi lusikkojen valmistajalle siirretään tieto siitä, kuinka lusikka voidaan suunnitella paremmin.

- Tietotuotteen kohdalla myydään siis puhdasta tietoa. Se voi periaatteessa liittyä mihin tahansa paperikoneista hautauspalveluihin, Koivula tähdentää.

Suomessa tiedon kaupallistaminen on vasta alkuvaiheessa. Etupäässä liikkeellä ovat olleet erilaiset konsulttifirmat, mutta muuten kenttä näyttää varsin avoimelta.

- Saadut kokemukset kuitenkin osoittavat tietotuotteiden auttavan yrityksiä eteenpäin. Suomalaiset yritykset ovat myös valmiit maksamaan niistä, Koivula kertoo.

Yritykset erikoistuvat, tietoa hukkuu

Väitöskirjassaan Koivula paikantaa tietotuotteet prosessina kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä keskitytään uuden tiedon luomiseen, toisessa jakeluun ja kolmannessa jälleenkäyttöön.

Kriittisimpänä vaiheena hän pitää viimeistä, koska siinä ratkaistaan, kuinka suuria hyötyjä asiakkaille koituu.

- Koska ongelmat ovat yrityskohtaisia, niin tietotuotteiden rakentamisessa tulee edetä yrityksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Erittäin tärkeää on myös se, että toimitaan porukassa, jossa on mukana paljon erilaista osaamista. Yrityksille ulkopuolelta hankittu tieto jättää enemmän tilaa keskittyä omaan ydinosaamiseen.

- Nykypäivänä yrityksen menestys perustuu juuri ydinosaamiseen: siinä täytyy olla todella hyvä. Koska kaikki keskittyvät ja erikoistuvat, tietojen hankinta ulkopuolelta nousee yhä tärkeämmäksi. Yritysten ei kannata tehdä kaikkea itse, Koivula toteaa.

Toisaalta Koivula katsoo suomalaisyritysten myös hukkaavan valtavasti käyttökelpoista tietoa. Hän mainitsee esimerkkinä henkilöstöään kovalla kädellä supistaneet pankit.

- Irtisanotuilla pankkialan ihmisillä on alasta valtavasti tietoa, jota pankit voisivat hyödyntää. Saneeraamisten nopea hyöty kuitenkin leikkaa pois ihmisen ja hänen osaamisensa.

STT-IA
23.10.1998

TALOUS -SIVULLE