Tampereella puhutaan vuoden päästä rikosten torjunnasta

EU:n johtajat keskustelivat yhteistyön tiivistämisestä talous- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa



Suomessa järjestetään maamme EU-puheenjohtajakaudella ensi vuoden loppupuoliskolla kaksi huippukokousta. Ylimääräinen kokous pidetään lokakuun puolivälissä Tampereella, ja sen aiheena on yhteistyö rikollisuuden torjunnassa, huumeiden vastaisessa kamppailussa ja maahanmuuttoasioissa.


Tämä kuvio alkaa vaikuttaa yhä todennäköisemmältä EU:n epävirallisessa huippukokouksessa Itävallan Pörtschachissa pidetyn keskustelun perusteella. Suomi ilmoitti kokouksessa olevansa valmis ylimääräiseen kokoukseen, jos sellaista halutaan.

Kokous päättyi sunnuntaina. Suomesta mukana olivat presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen.

Jo alunperin on valmistauduttu siihen, että Suomen puheenjohtajakaudella järjestetään kaksi huippukokousta. Tähän asti on arveltu, että ylimääräistä kokousta tarvitaan Agenda 2000 -uudistusohjelman lopulliseen ratkaisemiseen.

Suomalaisten kannalta oli kuitenkin suuri helpotus, kun Saksan tuleva liittokansleri Gerhard Schröder sitoutui puheenvuorossaan siihen, että tulevalla Saksan puheenjohtajakaudella pitäisi päästä ratkaisuun Agendan keskeisissä poliittisissa kysymyksissä.

EU:n komission puheenjohtaja Jacques Santer kertoi sunnuntaina olevansa tyytyväinen siitä, että hänen alkuperäinen ehdotuksensa on saanut myönteistä palautetta. Pörtschachissa ylimääräisen huippukokouksen toi esille Espanjan pääministeri Jose Maria Aznar.

Sekään ei ole poissuljettu, että Suomen kaudella järjestettäisiin jopa kolme huippukokousta. Näin voi käydä, jos Kölnissä kesäkuussa järjestettävässä säännönmukaisessa huippukokouksessa ei päästä ratkaisuun Euroopan komission tulevan puheenjohtajan nimestä.

Yhdellä äänellä

Pörtschachin kokouksen keskeisiä keskustelun aiheita olivat yhteistyön tiivistäminen sekä talouspolitiikassa että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Puheenvuoroissa korostettiin, että näissä asioissa EU:n olisi puhuttava ns. yhdellä äänellä.

Kokouspuheenvuoroissa oltiin sitä mieltä, että kaavaillulla EU:n ulkopolitiikan johtohahmolla "herra/rouva ulkopolitiikalla" olisi kokeneen poliitikon tausta.

Puheenvuoroissa tuotiin esiin myös, että EU:n yleisten asiain neuvoston eli ulkoministerikokouksen tehtävät tulisi jakaa kahtia. Toisaalta sen pitäisi keskittyä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Toisessa kokouksessa taas käsiteltäisiin muiden asioiden koordinointia.

Nykyisinhän ulkoministerikokouksen asialista on melkoinen tilkkutäkki. Monasti on valitettu, ettei mihinkään asiaan pystytä keskittymään riittävästi.

Kosovoon menevien turvallisuus taattava

Ranskan presidentti Jacques Chirac kantoi huolta Etyjin rauhanturvaoperaatioon Kosovoon menevien turvallisuudesta. Presidentti Ahtisaari yhtyi samaan huoleen.

Ahtisaaren mielestä sekä serbit että Kosovon albaanit on saatava vakuuttuneiksi yhteistyön tärkeydestä. Ahtisaari korosti suomalaislehdistölle, että hän ei ole valmis lähettämään suomalaisia alueelle, ellei heidän turvallisuudestaan ole varmuutta.

Ahtisaari kertoi Suomen saaneen kokouksessa kehuja. Tämä tuli esiin siinä yhteydessä, kun Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker korosti, kuinka tärkeää kansallinen koordinointi on EU:n päätöksentekoprosessissa. Tässä yhteydessä Itävallan liittokansleri Viktor Klima oli maininnut Suomen hyvänä esimerkkinä siitä, miten päätösten kansallinen koordinointi on hoidettu.

Epäviralliset EU-kokoukset vaikuttavat ulkopuolisten silmissä usein varsin sekavilta. Tähän on syynä ennen kaikkea se, ettei näissä tilaisuuksissa tehdä mitään päätöksiä. Pääpaino on nimenomaan keskustelussa.

Presidentti Ahtisaari luonnehti kokousta hyödylliseksi: on hyvä, kun asioista voidaan keskustella vapaasti. Kokouksessa oltiin hänen mukaansa yksimielisiä siitä, että näitä epävirallisia tapaamisia tarvitaan vastakin. Niistä ei kuitenkaan saa tulla rutiinia.

Pääministeri Lipponen lähti sunnuntaina kiireen vilkkaa kotimaahan, sillä illalla hänellä oli vuorossa lähtö viisipäiväiselle vierailulle Kiinaan. Ahtisaaren mukaan Lipponen lupasi viedä kokouksesta terveisinä sen, että EU puhuu yhdellä äänellä myös talouspoliittisissa kysymyksissä.

Arafat vei päähuomion lauantaina

Palestiinalaisten presidentti Jasser Arafat vei päähuomion EU:n huippukokouksen ensimmäisen päivän ohjelmassa lauantaina. Hän tuli suoraan Yhdysvalloista EU:n puheenjohtajamaahan kertomaan perjantaina syntyneen väliaikaisen rauhansopimuksen yksityiskohdista.

Ainakin julkisuudessa Arafat on hyvin toiveikas sopimuksen pitävyydestä. Hän sanoi tapaamisen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa toivovansa, että kumppanuutta jatketaan ja että sopimuksesta pidetään kiinni.

Arafat myös uskoo ystävyyteen palestiinalaisten ja israelilaisten välillä. Hän muistutti, että Palestiina on kolmen uskontokunnan pyhä maa ja että ihmiset ovat sukupolvien ajan asuneet rauhassa tällä alueella. Hänen mukaansa Palestiinan kansa tukee sopimusta.
- Emme salli kenenkään vaarantaa sopimusta, hän vakuutti.

Hän kiitti lämpimästi kansainvälistä yhteisöä tuesta sopimuksen synnyssä. Hänen mielestään ilman presidentti Bill Clintonia ei olisi saavutettu sitä mitä saavutettiin.

Talouspoliittista yhteistyötä tehostettava

EU-maiden pääministerit ja kahden maan presidentit pystyivät aloittamaan varsinaiseen tapaamisensa vasta myöhään iltapäivällä.

Ennen tapaamisen alkua EU-maiden sosiaalidemokraattiset pääministerit olivat yhteisellä lounaalla, ja tämän tapaamisen keskeisellä sijalla oli talous. Sosiaalidemokraatit ovat nyt entistä näkyvämmässä asemassa EU-maissa. Peräti 11 maan hallitusta johtaa sosiaalidemokraatti.

Pääministeri Lipponen sanoi kokouksen alla pitävänsä tärkeänä, että EU-maat tiivistävät talouspoliittista yhteistyötä. Näin hänen mielestään voitaisiin maailmantalouden nykytilanteessa huolehtia siitä, että talous kasvaa ja että työllisyys voi parantua.

Myös Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen saksalainen puheenjohtaja Rudolf Scharping korosti talouskasvun ja vakauden merkitystä työllisyyden hoidossa. Muita keskeisiä tavoitteita ovat turvallisuuden lisääminen ja yhteisen ulkopolitiikan tehostaminen. Tärkeää Scharpingin mielestä, että EU puhuu näissä asioissa yhdellä suulla.

Blair: EU:n kehitettävä puolustustaan

Jo ennakkoon mielenkiinnolla odotettiin Britannian pääministerin Tony Blairin alustusta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ennalta oli tiedossa, että Blair olisi valmis EU:n puolustusyhteistyön tiivistämiseen NATO:n alaisuudessa.

Blairin edustajan mukaan Blair sanoi kollegoilleen Kosovon kriisin osoittaneen, että EU:n on kehitettävä puolustuksellista elintään. Blairin mielestä EU:nkin on pystyttävä toimimaan niissäkin tapauksissa, joissa Yhdysvallat ei halua olla mukana. Euroopan on siis pystyttävä seisomaan omilla jaloillaan.

Blairin sanottiin vakuuttaneen, että Britannia on valmis luopumaan pitkään noudattamastaan oppositioasenteesta EU:n kehittämisessä puolustuksellisissa asioissa.

Liittoutumattomien EU-maiden eli siis Suomen, Ruotsin ja Itävallan asemaan ei Blairin edustajan mukaan Blairin ehdotuksella olisi vaikutusta. Hänen mukaansa ehdotuksessa kyse on lähinnä rauhanturvaamisesta, ja kukin maa voisi itse päättää, mihin operaatioon osallistuu.

STT-IA
25.10.1998


POLITIIKKA -SIVULLE