Eduskunta haki yhteistä näkemystä tulevaisuudesta


Eduskunta pyrki keskiviikkona pääsemään irti päivänpoliittisista kiistoista keskustelemalla Suomen tulevaisuuden haasteista. Hallituksen tulevaisuusselonteon palautekeskustelulla tavoiteltiin vaihteeksi näkemystä siitä, mitkä asiat maan päätöksenteossa ovat yhteisiä.

Pakoa päivänpolitiikasta symbolisoi se, että viime vuonna tehty, silloisen ministerin Arja Alhon (SDP) vetämä hallituksen tulevaisuusselonteko sai nyt tulevaisuusvaliokunnalta kiitosta hyvästä työstä.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Aino Suhola sanoi ryhmänsä ihmetelleen, onko keskusta oppositiopuolueena epäonnistunut, kun kaikki sen vastalauseainekset menivät ponsina yksimielisen valiokunnan mietintöön.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Martti Tiuri (kok) tiivisti, että mietinnön tavoite on tuoda eduskunnan työskentelyyn pitkän aikavälin ajattelua ja näkemyksiä tavanomaisen lainsäädäntötyön lisäksi.

- On välttämätöntä pyrkiä arvioimaan tulevaisuutta 5-15 vuoden aikavälillä, jotta päätökset olisivat oikeansuuntaisia, Tiuri sanoi.

Mietinnön ansiona pidettiin sitä, että se pyrkii hahmottamaan yhteiskuntaa kokonaisuutena, eikä ajalle tyypillisesti asiantuntijoiden pirstaloimina yksittäisinä kysymyksinä.

Pysyväksi elimeksi aiottu tulevaisuusvaliokunta on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa. Muidenkin maiden parlamenteissa tosin pyritään selvittämään uuden teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Mietintöä pidettiin syvällisenä

Eduskuntaryhmät toivoivat omissa puheenvuoroissaan erityisesti selkeämpää näkemystä arvoista, joiden pohjalta päätöksiä tehdään. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta pidetään tärkeänä, että yhteiskunnan ja kansalaisten vastuut, vapaudet ja oikeudet sekä niihin tarvittavat resurssit määritellään uudelleen.

Kiitosta mietintö sai mm. siitä, että vaikka tulevaisuusvaliokunnan eri puolueiden yhteistyönä laadittu mietintö oli yksimielinen, se ei ole jäänyt vain yleisluontoisten juhlapuheiden tasolle.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta esittää mm. hallitukselle 28 suhteellisen konkreettista vaatimusta, jotka on puettu eduskunnan hyväksyttäviksi tulevien lausumien muotoon.

Valiokunta rajasi mietintöönsä viisi asiaryhmää, joiden tulevaisuutta on pyritty käsittelemään syvällisesti. Näitä ovat tulevaisuuden arvot, työ ja työllisyys, hyvinvointiyhteiskunta, kestävä kehitys sekä murrosajan hallinta ja osaamisen Suomi.

Hyvinvointiyhteiskunnasta perinteiset näkemykset

Vaikka keskustelu sujui rakentavassa ja lähes ylevässä hengessä, puolueiden ryhmäpuheenvuoroissa tulivat esiin kunkin ryhmittymän perinteiset näkemykset.

Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamista korostaneen sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä huolestuttavia kehityssuuntia ovat edelleen mm. kuntien ja kansalaisten nopea eriarvoistuminen. Syrjäytymistä aiheuttaa myös informaatiotekniikka.

Uhkia nähtiin erityisesti globalisoituvan maailmantalouden vaikutuksista Suomen työttömyyteen.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttäneen Tarja Filatovin mukaan olisikin etsittävä tehokkaita ja demokraattisia ylikansallisia hallintajärjestelmiä. Myös ylikansallisille rakenteille kuten valuuttakaupan verotukselle olisi löydettävä toimivia muotoja.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa tuotiin vastaavasti esiin tarve rakenteellisten uudistust en tekoon, mikäli hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää.

Työajan lyhentämisestä raamit hallitukselta

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa korostuivat puolueen perinteiset teemat yksilön ja perheiden vastuusta sekä pienyrittäjyyden ongelmat ja byrokratian purkaminen.

Kokoomus nosti mietinnöstä esiin erityisesti koulutuksen kautta saatavan osaamisen roolin menestymisen ehtona.

Puheenvuoron käyttänyt Markku Markkula korosti kokoomuksen pitävän tärkeänä, että eduskunta vahvistaa mietinnön linjaukset tutkimus- ja kehitystyön lisäämiseksi. Tavoite olisi toimia EU:n tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaana.

Kokoomus pitää myös onnistuneena mietinnön linjauksia työajan lyhentämiseksi. Valiokunta edellyttää, että hallitus työajan lyhentämis- tai pidentämispäätöksiin ajautumisen sijasta valmistelee tulevaisuuden työaikoja koskevat raamit. Ne turvaisivat kilpailukyvyn, työntekijän arjen tarpeet ja sosiaaliturvan.

STT-IA
23.10.1998

POLITIIKKA -SIVULLE