 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kioton ilmastokokouksen jatkoneuvottelut Buenos Airesissa
Kioton ilmastokokouksen jatkoneuvottelut alkavat marraskuun alussa Buenos Airesissa Argentiinassa. Pari viikkoa kestävän kokouksen aikana neuvotellaan yksityiskohtaisemmin siitä, miten vähennetään ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä.Kokoukseen odotetaan noin 180 maan ministereitä ja virkamiehiä. Buenos Airesin neuvottelujen keskeisiä aiheita ovat pelisäännöt, joita teollisuusmaiden on noudatettava käyttäessään ns. joustavia mekanismeja apuna päästöjen vähentämisessä. Mekanismeja on kolme: yhteistoteutus, päästökauppa ja puhtaan kehityksen mekanismi. Myös kiistellyt hiilinielut ovat mukana neuvotteluissa. Yhteistoteutuksessa teollisuusmaa voi lukea hyödykseen ne päästövähennykset, jotka saavutetaan kehittyneeseen maahan tehdyn ympäristöinvestoinnin tuloksena. Puhtaan kehityksen mekanismi vastaa tätä menettelyä, mutta investoinnit tehdään kehitysmaissa. Päästökaupassa maat ostavat ja myyvät päästöoikeuksia. Buenos Airesiin valmistautuva ympäristöministeri Pekka Haavisto korostaa, että Kioton hengen mukaan pääosa vähennystoimista on toteutettava omassa maassa, ja yhteistoimeenpano ja päästökauppa ovat vain täydentäviä toimia. Suomi Kioton velvoitteen tasollaKioton ilmastokokouksen tulokset eivät ole vielä juridisesti sitovia, mutta eri maat valmistautuvat tähän valmistelemalla maan sisäistä taakanjakoa.Suomella on aikaa hioa omaa strategiaansa vuoteen 2002 asti, jolloin EU:n on määrä päättää omasta ohjelmastaan. Suomessa pohditaan muun muassa joustomekanismien käyttöä kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmässä, jonka on määrä jättää esityksensä vuoden loppuun mennessä. Kioton ilmastokokouksen tulokset tulevat voimaan vasta sen jälkeen, kun ainakin 55 maata on ratifioinut sopimuksen. Sopimuksen toivotaan tulevan voimaan vuoteen 2001 mennessä. Kiotossa sovittiin, että 38 teollisuusmaata vähentää kasvihuonekaasupäästöjään niin, että päästöjen kokonaismäärä vähenee vähintään viisi prosenttia vuosina 2008-2012. Käytännössä maat sitoutuivat eriasteisiin päästövähennyksiin. EU:n osaksi tuli kahdeksan prosentin vähennystavoite, ja EU:n sisällä Suomella on nollatavoite eli päästöt pitää palauttaa vuoden 1990 tasolle. Ilmastotoimikunnan seminaarissa viime viikolla arvioitiin, että Suomi on velvoitteensa mukaisella uralla, kun otetaan huomioon kaikkien kuuden kasvihuonekaasun päästöt. Sen sijaan Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet. Kioton ilmastokokouksen sitoumukset koskevat hiilidioksidin lisäksi metaania, typpioksiduulia, fluorihiilivetyjä, perfluorivetyjä ja rikkiheksafluoridia.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE