Liikanen: Avoimuus edistää sopua EU:n rahoituksesta

Esimerkiksi Hollanti on uhannut kaataa koko sovun, ellei se saa pikaisesti alennusta maksuihinsa. Espanja pitää kiinni omasta ehdotuksestaan, että rikkaiden jäsenmaiden maksaman osuuden pitäisi olla korkeampi kuin köyhempien.

Rahoituksesta pitäisi kuitenkin sopia yksimielisesti ensi vuoden loppuun mennessä. Ellei sopua tule, jää nykyinen malli voimaan, mitä nettomaksajamaat eivät hyväksy.

Budjettikomissaari Erkki Liikasen mielestä jäsenmaiden ensireaktiot olivat juuri sellaisia kuin saattoi odottaakin. Hän ennustaa erittäin vaikeita neuvotteluja, mutta on silti varovaisen toiveikas.

Tällä kierroksella on uutta se, että komissio on julkistanut tiedot kunkin jäsenmaan maksamista ja vastaanottamista summista. Liikanen perustelee julkistamista sillä, että näin on luotu yhteinen perusta keskusteluille, ja kaikki puhuvat nyt samoista luvuista.

- Ennen asiasta kerrottiin vain salaisessa kirjeessä, jonka lähetin valtiovarainministereille. Sitä ei annettu edes suurlähettiläille, Liikanen kertoo.

Raportissa komissio esittää erilaisia vaihtoehtoja. Yksi niistä, jonka asianomainen maa on jo ehtinyt jämäkästi torjua, on Britannian maksutasausjärjestelmän purkaminen.

Britannian entinen pääministeri Margaret Thatcher sai vuonna 1984 ajettua läpi, että maa saa alennusta jäsenmaksustaan, koska se ei juuri hyötynyt EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta.

Liikanen huomauttaa, että nyt Britannian tilanne ei enää ole ainutlaatuinen. Samankaltainen epätasapaino koskee myös Saksaa, Itävaltaa, Ruotsia ja Hollantia. Toki on vielä maita jotka ovat Britanniaa vauraampia, mutta maksavat vähemmän.

- Jos mitään ei tehdä, Britannia saa laajentumisen kustannuksista kaksi kolmannesta takaisin. Muut maat joutuisivat maksamaan unionin laajentumiskustannuksiin noin 0,15 prosenttia bruttokansantuotteesta.

- Sitä on monien jäsenmaiden vaikea hyväksyä - tämmöiseen tätä järjestelmää ei tarkoitettu, Liikanen sanoo.

Tasausta ei kuitenkaan voi purkaa ellei Britannia itse siihen myönny.

Toinen paljon huomiota herättänyt ajatus on maataloustukien yhteisrahoitus. Neljäsosa EU:n määräämistä tuista maksettaisiin suoraan kansallisesta budjetista eikä EU:n kassan kautta.

Muutos suosisi niitä maita, jotka maksavat enemmän budjettiin, mutta saavat vähemmän maataloustukea. Näistä Saksa on jo antanut ymmärtää tukevansa mallia. Tästä voidaan päättää määräenemmistöllä, koska kyse on EU-budjetin menoista eikä tuloista.

Maatalousvallat, kuten Ranska, ovat vastustaneet ajatusta. Myös maataloustuottajat empivät; EU-budjetista tulevat tuet nähdään varmempina kuin sellaiset, joiden pitäisi irrota kansallisista varoista.

- Olin puhumassa tästä Copan (Euroopan maataloustuottajajärjestöjen liitto) vuosikokouksessa. He sanoivat, te ette ymmärrä, kyllähän me luotamme komissioon, mutta emme oman maan valtiovarainministeriin, Liikanen kertoo.

- Minä kysyin, että onko myös (MTK:n puheenjohtaja) Esa Härmälä täällä, mutta hän ei ollut paikalla.

Selkeät säännöt vähentävät petosten mahdollisuutta

EU on suuri avunantaja; Echon budjetti on 2,6 mrd ecua tähän päivään asti.

Liikanen uskoo silti, että sääntöjen pitäisi vähentää petoksen mahdollisuuksia jatkossa. Ulkopuolisten tahojen kanssa tehtäviin sopimuksiin tulee selkeät mallit, eivätkä virkamiehet pääse yksin tekemään sopimuksia ilman taloushallinnon yhteistyötä.

- Tärkeintä on katsoa onko meidän taloushallinnon päätöksenteko- ja valvontajärjestelmässä jotain systemaattista virhettä, joka tällaista aiheuttaa. Voin sanoa levollisella mielellä, että ne uudistukset jotka me aloitimme 1995, estävät juuri tämäntapaisia ongelmia.

Esillä olleet ongelmat ovat perua ajoilta ennen vuotta 1995 ja Suomen EU-jäsenyyttä.

- Minulla on tunne, että nyt alkaa maatalouspuolen tarkastusjärjestelmä olla kunnossa. Jos havaitaan väärinkäytöksiä, niin tukia leikataan. Se toimii. Tämän vuoden alusta sitä on sovellettu myös rakennerahastoihin, Liikanen kertoo.

Uutta on myös se, että ohjelmia päätettäessä hyväksytään myös suunnitelma, miten niiden rahoitus käytetään. Ennen ei ollut selvyyttä; seurauksena oli monenlaisia erityisjärjestelyjä ja sotkuja.

Virkamieskilpailuissa ei pääse enää lunttaamaan

Liikanen mitätöi koko kilpailun tulokset. Uusi kilpailu 30 000 hakijalle järjestetään helmikuussa. Tapauksen tutkimukset ovat vielä kesken, mutta Liikanen ei näe mitään muuta mahdollisuutta kuin että syyllisiä rangaistaan ankarasti.
- Ei sellaisilla ihmisillä ole mitään asiaa EU:n palvelukseen.

Myös koetilaisuuksien sääntöjä tiukennetaan. Tähän asti ne ovat olleet selvästi kokelaan puolella.

- Suureksi tyrmistyksekseni, sääntöjen mukaan kokeen valvojalla ei ollut oikeutta poistaa salista ketään. Hän sai vain varoittaa ihmisiä jotka keskustelivat keskenään, seuraavassa vaiheessa heidät sai erottaa toisistaan, kolmannessa tehdä valitus kilpailun jurylle. Nämä säännöt uusittiin heti.

Muutamat kokelaat keksivät myös käyttää kännyköitään - väitetään, että vessakäyntien aikana soiteltiin neuvojen perään. Vastedes ei moinen onnistu.

- Kokelaalla ei saa olla mitään mukana, koetilanteesta ei saa poistua kesken lainkaan ja valvojalla on oikeus poistaa opiskelija salista välittömästi häiriön syntyessä, Liikanen selostaa.

STT-IA
23.10.1998

Kuva: EU-komission kotisivulta.