Viikon varrelta - taloutta lyhyesti

EU-komissio alensi talouden kasvuennustetta

Suomen talouden komissio arvioi kasvavan ensi vuonna 3,4 prosenttia, eli EU:n keskiarvoa enemmän. Komission arvio on kuitenkin alhaisempi kuin valtiovarainministeriön viimeksi ennustama 4,0 prosentin kasvu.

Aasian ja Venäjän talouskriiseistä huolimatta komissio ei tehnyt merkittäviä muutoksia kuluvaa vuotta koskevaan talousennusteeseensa. Komissio jopa arvioi, että kasvu EU:n alueella kohoaa tänä vuonna 2,9 prosenttiin eli hieman korkeammalla kuin maaliskuussa ennustettu 2,8 prosenttia.

Euromaiden osalta komissio piti vuoden 1998 kasvuennusteensa ennallaan 3,0 prosentissa. Suomen tämän vuoden näkymien osalta komissio on toiveikas. Se ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 5,1 prosenttia - vielä keväällä komissio povasi Suomelle 4,6 prosentin talouskasvua.

Suomen hallituksen tätä vuotta koskeva ennuste on tosin vieläkin toiveikkaampi eli 5,5 prosenttia. EU:n komissio perustelee toiveikasta ennustettaan sillä, että kulutus ja investoinnit ovat kasvaneet unionin alueella.

Energian kokonaiskulutus kasvoi lähes kolme prosenttia

Eniten käytetty energianlähde oli edelleen öljy, jonka osuus kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia. Seuraavaksi eniten käytettiin puupolttoainetta, ydinvoimaa ja hiiltä.

Eniten lisääntyi puupolttoaineiden käyttö. Niiden käyttö kasvoi peräti 12 prosenttia. Myös ydinvoiman, vesivoiman ja muiden kotimaisten energianlähteiden käyttö lisääntyi.

Sähkön nettotuonti yli kaksinkertaistui viime vuonna. Hiilen kulutus pieneni, koska sähkön vienti maastamme väheni ja tuonti kasvoi.

Uusiutuvien energianlähteiden käyttö kasvoi runsaat kymmenen prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaiskulutuksesta oli ilman turvetta 22 prosenttia.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksipäästöt, joita seurataan Kioton sopimuksen mukaisesti, vähenivät noin neljä prosenttia.

Kokonaiskulutuksesta kului 22 prosenttia rakennusten lämmittämiseen. Ylivoimaisesti yleisin lämmitysmuoto oli kaukolämpö. Sitä käytettiin puolessa Suomen rakennuksista.

Teollisuuden energiankäyttö kasvoi kuusi prosenttia. Teollisuus käytti puolet kaikesta energiasta viime vuonna.

Microsoftin tulos parani yli odotusten

Kertaluonteiset kaupat poislukien Microsoftin tulos oli 1,52 miljardia dollaria, mikä tekee 56 senttiä osaketta kohti. Vuotta aiemmin vastaava tulos oli 959 miljoonaa dollaria, mikä on 36 senttiä osaketta kohti. Liikevaihto kasvoi 3,95 miljardiin dollariin, kun se viime vuonna oli 3,13 miljardia.

Analyytikot olivat ennustaneet Microsoftin tuloksen olevan keskimäärin 49 senttiä osaketta kohden.

Yhtiön tulos neljännesvuodelta oli kaikkiaan 1,68 miljardia dollaria, mikä tekee 62 senttiä osaketta kohti. Summassa on mukana Softimage-yksikön myynnistä saadut 160 miljoona dollaria. Vuotta aiemmin tulos oli 663 miljoonaa dollaria, eli 25 senttiä osaketta kohti. Summaan on lisättävä ne 296 miljoonaa dollaria, jotka yhtiö maksoi WebTV Networksista.

Joka viides kunta nostaa tuloveroprosenttia, joka kolmas kiinteistöveroja

Keskimäärin kuntien tuloveroprosentti on ensi vuonna 17,63 prosenttia, mikä on 0,09 prosenttiyksikköä korkeampi kuin tänä vuonna. Korkein veroprosentti, 19,75, on Karkkilassa ja Maalahdella. Alhaisinta 15,50 prosentin veroa kerätään Kauniaisissa.

Kiinteistöverotustaan tiukentaa melkein 40 prosenttia kunnista. Korotuksista pääosa kohdistuu kaikkiin kiinteistöveroryhmiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti nousee keskimäärin 0,04:llä, vakituisten asuinrakennusten 0,03:lla ja vapaa-ajan asuntojen 0,05 prosenttiyksiköllä.

Tänä vuonna kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 17,54. Viime vuodesta tuloveroprosenttia nosti tälle vuodelle 77 kuntaa ja laski 19.

Kuntaliiton mukaan kuntien talous kiristyy edelleen ensi vuonna ja investoinnit näyttävät vähentyvän edelleen.

Kalliomäki: Suomen energiaverotus ei voi olla tuntuvasti muita EU-maita korkeampi

Päättäjien energiaseminaarissa puhunut Kalliomäki tähdensi, että energiamarkkinoiden avautuessa valtio ei enää tee yksittäisiä energian tuotantoa koskevia päätöksiä.

- Valtiovallan keinovalikoimaan energiapolitiikassa kuuluvat muun muassa valtion tuet, verotus, normiohjaus ja kilpailun valvonta, Kalliomäki sanoi.

Aivan näin "vapaa" tilanne ei Suomessa kuitenkaan ole. Vaikka valtio ei ohjaa yksittäisten voimalaitosten rakentamista, ydinvoiman rakentamiseen tarvitaan valtiovallan lupa.

Kalliomäki itse on tunnustautunut ydinvoiman kannattajaksi ympäristösyiden takia. Suomalainen energiakeskustelu on hänen mukaansa kuitenkin keskittynyt liikaa kysymykseen, miten perusvoimakysymys ratkaistaan.

- Ratkaisu on monen mielestä juuttunut valtiovallan päättämättömyyteen siitä, saako maahan rakentaa lisää ydinvoimaloita, Kalliomäki sanoi.

Kalliomäki korostaa, ettei energiapolitiikassa ole kyse yhdestä voimalapäätöksestä. Kauppa- ja teollisuusministeriö painottaa energiastrategiassaan hiilidioksipäästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden lisäämistä, energian säästöä, huoltovarmuutta.

- Hallituksen ensisijainen tavoite on edistää sähkömarkkinoiden kehittymistä ja luoda energiayhtiöille sellainen toimintaympäristö, jossa uutta sähkön tuotantokapasiteettia syntyy kulutuksen tarpeiden mukaan ympäristöä kohtuuttomasti rasittamatta ja energiatoimitusten varmuusnäkökohdat huomioiden, Kalliomäki sanoi.

Ministeriö kerää paraikaa energiastrategian seurantaraporttia. Sen on määrä valmistua ensi vuoden alussa.

Microsoft-oikeudenkäynti alkoi

Oikeudenkäynnin uskotaan kestävän kuudesta kahdeksaan viikkoon. Sen jälkeen alkaa valitusmenettely, joka saattaa jatkua korkeimpaan oikeuteen saakka.

Microsoft on liittovaltion ja 20 osavaltion hallitusten mukaan rikkonut trustilakeja yrittämällä ulottaa hallitsevan asemansa käyttöjärjestelmistä muille alueille kuten internet-selaimiin.

Microsoftia syytetään erityisesti siitä, että se on yrittänyt laittomasti painostamalla pakottaa kilpailevan Netscape-selaimen ulos markkinoilta Microsoftin oman Explorer-selaimen tieltä.

Yhdysvaltain trustilait sallivat hallitsevan aseman, jos se on hankittu tarjoamalla parempia tuotteita tai palveluja. Laki kieltää hallitsevan aseman käytön markkinaosuuden säilyttämiseksi tai monopoliaseman hankkimiseksi muilla alueilla.

Valuuttavaranto 47,4 miljardia

Suomen Pankin saamiset rahoituslaitoksilta lisääntyivät repolainojen kasvun vuoksi 1 917 miljoonaa markkaa 4 004 miljoonaan markkaan. Velat rahoituslaitoksille kasvoivat 1 927 miljoonaa markkaa 8 196 miljoonaan markkaan. Sijoitustodistukset kasvoivat 1 300 miljoonaa markkaa 11 510 miljoonaan markkaan.

Liikkeessä olevan varsinaisen rahan määrä supistui 83 miljoonaa markkaa 16 716 miljoonaan markkaan. Seteleitä siitä oli 14 815 miljoonaa markkaa ja metallirahaa 1 901 miljoonaa markkaa.

Tuottajahinnat laskivat syyskuussa

Viime vuoden syyskuusta teollisuuden tuottajahinnat laskivat 2,4. Lasku aiheutui öljytuotteiden, selluloosan, värimetallien, sähkön, elintarvikkeiden sekä sähköteknisten tuotteiden halpenemisesta.

Tuontihinnat laskivat elokuusta syyskuuhun 0,9 prosenttia. Lasku aiheutui sähkön, öljytuotteiden, sähköteknisten tuotteiden, perusmetallien sekä kulkuneuvojen hintojen halpenemisesta. Viime vuoden syyskuusta tuontihinnat laskivat 5,8 prosenttia.

Vientihinnat laskivat elokuusta syyskuuhun puoli prosenttia. Lasku aiheutui puutavaran, öljytuotteiden, selluloosan, koneiden ja laitteiden sekä värimetallien halpenemisesta. Viime vuoden syyskuusta vientihinnat laskivat kaksi prosenttia. Tukkuhinnat laskivat viime vuoden syyskuusta 2,1 prosenttia.

Koonnut: IA
22.10.1998