Tuore kirja: Läheinen suhde Gorbatshoviin selittää Koiviston varovaisen asenteen Baltian maiden itsenäisyyttä kohtaan

Mitään suuria paljastuksia ei kirjaan kuitenkaan sisälly. Huomattava on myös, että Lehtilä ei yritäkään esiintyä historiantutkijana.

Hän tuokin monessa kohtaan esiin käyttävänsä journalismin menetelmiä. Liekö menetelmän syytä se, että tekstiin sisältyy joitakin - tosin pieniä - asiavirheitä.

Kirjan ehkä mielenkiintoisin anti liittyy Koiviston suhteeseen kommunismiin ja Neuvostoliittoon. Nämä suhteet olivat ongelmallisia.

Lehtilä on kaivanut arkistoista mm. raportteja, joita Koivisto laati ollessaan työkonttorinhoitajana Turun satamassa 1940-luvun lopussa.

Kirjassa tuodaan esiin, kuinka Koivisto toimi kommunismin ja etenkin kommunistien masinoimien lakkojen vastaisessa kamppailussa aivan kärkinimien joukossa. Hangon satamassa Koivisto saikin kommunisteilta lisänimen "Suomen rikkuri n:o 1".

Lehtilä päätyy siihen, että Koiviston satamakauteen liittyvä toiminta oli paljon suoraviivaisempaa ja taistelu kommunismia vastaan paljon ehdottomampaa kuin yleisesti on tiedetty.

Gorbatshov Koiviston lähiystävä

Koiviston suhde Neuvostoliiton johtajiin ei ollut paras mahdollinen. Jo ensimmäisen virkakautensa alussa Koivisto myönsi puutteet suhteissa. Kirjassa tuodaan esiin, että Koiviston opiskelema venäjän kielen taito vaikutti kielteisellä tavalla suhteisiin.

Ensimmäinen neuvostojohtaja, johon Koivisto loi lämpimät suhteet oli Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshov. Nämä suhteet näyttävät olleen vielä oletettuakin läheisemmät.

Lehtilä päätyy mm. kirjassa nimettöminä pysyvien haastateltujen lausuntojen perusteella siihen, että Koiviston kylmäksi ja kovaksi mielletty suhtautuminen Baltian maiden itsenäistymisprosessiin selittyy suhteella Gorbatshoviin.

- Hän ei halunnut tärvellä tätä suhdetta. Eikä potkia jakkaraa Gorbatshovin alta, päättelee Koiviston ystävä kirjassa.

Gorbatshovin lisäksi Koiviston toinen ykkösystävä ulkomailla oli Yhdysvaltojen presidentti George Bush.

Myös kotimaanpolitiikasta kirja tuo esiin joitain uusia tai ainakin uusilta kuulostavia asioita. Lehtilä päätyy siihen, että vuonna 1987 Koivisto vetämällä veti kokoomuksen hallitukseen. Se oli ensimmäinen tehtävä, ja toinen oli keskustan työntäminen oppositioon.

Kirjassa kerrotaan myös, että hallituksen muodostaja Harri Holkerin ensimmäisenä tehtävä oli saada aikaan SDP:n ja kokoomuksen pohjalle rakentuva hallitus. Seuraavana vaihtoehtona oli puhdas porvarihallitus.

Holkerilla oli Lehtilän tietojen mukaan myös kolmas hallitusvaihtoehto varalla. Se oli kokoomuksen vähemmistöhallitus.

STT-IA
23.10.1998