 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Microsoftin suuri taistelu alkoi
Microsoftin ja Yhdysvaltain hallituksen välinen oikeusjuttu antitrustilakien rikkomisesta alkoi maanantaina. Yhdysvaltain oikeusministeriö ja 20 osavaltiota ovat laajentaneet juttua paljon ensimmäisten syytteiden rajoja pidemmälle.Alunperin Microsoftia syytettiin yrityksestä monopolisoida Internet-selainten markkinat, mutta toukokuun jälkeen oikeusministeriö on laajentanut jutun koskemaan Microsoftin kaikkia kilpailunvastaisia toimia koko tietokonealalla. Microsoftin mukaan jutun laajentaminen osoittaa, että oikeusministeriö on menettänyt uskonsa alkuperäisen syytteen kantavuuteen. Laaja hyökkäys suunnitteilla alusta alkaenThe New York Times kuitenkin kertoo, että eräs Silicon Valleyn yritysjohtajista on kertonut valittaneensa keväällä oikeusministeriön antitrustiosaston apulaisyyttäjälle Joel Kleinille, että jollei juttu mene Internet-selainten markkinoita pidemmälle, ei sillä ole vaikutusta Microsoftin voimaan tukahduttaa kilpailua koko tietokonealalla.Johtajan mukaan Klein oli valittanut ajan käyvän vähiin ja että vahvimmat käsillä olevat todisteet koskivat Microsofti taistelua Netscapea vastaan. Perussyyte on pysynyt samana: Microsoft on laittomasti käyttänyt asemaansa käyttöjärjestelmien markkinoilla suojallakseen monopoliaan ja laajantuakseen uusille markinoille. Mutta kun toukokuussa syytettä nostettaessa puhuttiin vain selaimista, niin nyt on otettu esille koko ohjelmistoala. Oikeusministeriö ja 20 osavaltiota marssittavat oikeuteen 12 todistajaa eri hitech-yritysten johtajistosta. Mukana ovat mm. Netscape Communications, Intel, IBM, Sun Microsystems, Apple Computer, American Online ja Intuit. Tämä on kovaa peliä, sillä lain mukaan tässä vaiheessa voidaan vain esittää uusia todisteita, mutta ei enää uusia syytteitä. Tuomari Thomas Jackson voi siis hylätä osan todistajista, jos ne hänen mielestään eivät enää liity alkuperäiseen syytteeseen. Jos hallitus voittaa jutun koko laajuudessaan, tulevat seuraukset olemaan Microsoftille huomattavat kovat. Microsoft joutuisi tekemään useita muutoksia toimintatapoihinsa ja juttu saattaisi jopa johtaa yrityksen pilkkomiseen. Riittävätkö todisteet?Microsoft pitää hallituksen peliä epätoivoisena. Kesäkuussä liittovaltion vetoomustuomioistuin päätti toisessa erillisessä jutussa, että Microsoft voi niputtaa selaimensa yhteen Windows-käyttöjärjestelmän kanssa ja kutsua niitä yhdeksi tuotteeksi.Tämä vie Microsoftin mukaan pohjan pois nykyiseltä oikeudenkäynniltä. Hallituksen syyte lähtee siitä, että kyseessä on kaksi eri tuotetta, jotka yhdistämällä Microsoft on tukehduttanut kilpailua selainmarkkinoilla. Alkuperäinen syyte nojasi vahvasti Netscapen tarjoamiin todisteisiin, mutta siinä myös mainittiin Microsoftin toiminta Java-kielen kehittäjää Sun Microsystemsiä vastaan. Nyt oikeusministeriössä on kaivettu esiin myös vanhempaa materiaalia, joka sopii syytteeseen. Microsoft painosti vuonna 1995 mikrosirujen valmistajaa Inteliä rajoittamaan multimedia- ja internet-ohjelmistojen kehitysyrityksiään, koska ne saattaisivat mennä päällekkäin Microsoftin suunnitelmien kanssa. Intelin ja Microsoftin välisissä neuvotteluissa Microsoftin on väitetty antaneen ymmärtää, että Netscape on yritysten yhteinen vihollinen ja että Intelin pitäisi tukea Microsoftin strategiaa. Microsoftin väitetään myös yrittäneen vaatia Applea lopettamaan Quicktime-ohjelmiston myynnin Windows-markkinoilla ja yrittäneen saada Real Networksia perääntymään ns. streaming-ohjelmistojen markkinoilla. Ongelmallinen antitrusti-lainsäädäntöHallitus vetoaa jutussa senaattori John Shermanin antirustilakiin vuodelta 1890 (The Sherman Antitrust Act). Lakiteksti on lyhyt ja tulkinnanvarainen. Se on välillä toiminut hyvin ja välillä huonosti riippuen poliittisista ja taloudellisista tekijöistä.Monopoliasema ja sen väärinkäyttö eivät ole yksiselitteisesti määriteltävissä ja vielä hankalampaa on arvioida, onko siitä koitunut kuluttajille etua vai haittaa. IBM voitti 70-luvun lopussa pitkän oikeudenkäynnin, missä sitä syytettiin tietokoneittensa suunnittelusta siten, että kilpailijat eivät kyenneet myymään niihin lisälaitteita. Microsoftin mukaan IBM voitti jutun, koska IBM:n tuotesuunnittelu toi kuluttajille etuja. Microsoftin mielestä Windows-käyttöjärjestelmä hyödyttää kuluttajia samalla tavalla ja julkisten viranomaisten täytyy pitää näppinsä irti sen suunnittelusta. Taloustieteilijä Stan Liebowitz muistuttaa artikkelissaan The Wall Street Journalissa, että Microsoftin nousu sovellusohjelmien markkinoilla alkoi jo 80-luvun loppupuolella Macintosh-käyttöjärjestelmään tehdyillä Word- ja Excel-ohjelmilla. Ne olivat yksinkertaisesti kilpailijoitaan parempia ohjelmia, eikä niiden menestys perustunut Microsoftin omaan Windows-käyttöjärjestelmään, joka tuli markkinoille vasta myöhemmin. Tämä oikeudenkäynti onkin erityisen kiinnostava siksi, että siinä punnitaan samalla koko antitrusti-lainsäädännön arvo.
HEIKKI JANTUNEN |
TALOUS -SIVULLE