Heinonen: Tehoa ja suunnitelmallisuutta opintoihin


Kysymys korkeakouluopiskelun tehostamisesta niin, että ylemmän tutkinnon suoritusajaksi tulisi pääsääntöisesti viisi vuotta on saanut opiskelijat liikkeelle. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen haluaisi kuitenkin puhaltaa kiistelyssä pelin poikki ja katsoa asioita kiihkottomasti.

Suomen ylioppilaskuntien liitto katsoo esityksen puuttuvan akateemisen vapauteen, koska opiskelija sen mukaan voisi menettää opiskeluoikeutensa, jos opinnot näyttäisivät venyvän pidemmiksi.

Toisaalta mietinnön seitsemästä toimenpide-ehdotuksesta suurin osa hyväksytään myös SYL:n piirissä, mutta julkinen kohu on haudannut ne alleen. Viime viikkoina ylioppilaskunnissa on kerätty ahkerasti nimiä OPM:lle luovutettavaan adressiin, jossa vaaditaan vapaan opiskeluoikeuden säilyttämistä.

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen tahtoo puhaltaa kiistelyssä pelin poikki.
- Toivon, että mietintö ymmärrettäisiin kokonaisuutena.

- Lopullisia päätöksiä ei ole tehty ja myös SYL oli edustettuna asiaa pohtineessa ryhmässä. Ja sitä paitsi, se oli ehdotuksissaan yksimielinen.

Opintorahassa tarkistamisvaraa

Heinonen kertoo, että yliopisto-opiskelun tehokkuuden lisääminen on ollut tavoitteena jo pitkään, mutta käytännössä opiskelut ovat eri syistä venyneet. Heinonen ei ole tyytyväinen nykytilanteeseen, jossa valmistuminen vie usein yli kuusi vuotta. Vararehtori Arto Mustajoen johtama työryhmä asetettiin selvittämään syitä opintojen etenemättömyyteen.

Heinonen myöntää, että opiskelutahtiin vaikuttavia tekijöitä on useita ja asiaa olisi katsottava monesta näkökulmasta.

- Olisi tarkasteltava opiskelijan toimintaympäristöä kokonaisuutena. Talouden realiteetit vaikuttavat usein myös opiskelumahdollisuuksiin. Useat opiskelijat rahoittavat opintojaan käymällä töissä opiskelun ohessa tai määräaikaisella kokopäiväistyöskentelyllä, sanoo Heinonen.

- Opintotuki ei useinkaan ole opiskelijalle riittävä tulonlähde. Silti en näe nykyisessä opintotukien jakomallissa suuria muutospaineita. Nykyjärjestelmä on suhteellisen tuore ja sinänsä toimiva.

Heinonen sanoo kuitenkin, että opintorahan osuutta olisi syytä miettiä uudestaan ja mahdollisesti lisätä. Samalla hän muistuttaa valtiontalouden tilasta, joka ei salli opintotukiin korotuksia ilman, että muilta sektoreilta tehdään lisäleikkauksia.

Heinosen mielestä opintolainan nostossa ollaan viime aikoina oltu turhan varovaisia. Hän pitää opintolainaa yhtenä järkevänä vaihtoehtona opintojen rahoituksessa.

Ripeä opiskelutahti työnantajienkin mieleen

Heinonen ei kiistä työssäkäynnin hyötyä opiskelujen kannalta.
- Ymmärrän erot opiskelijoiden henkilökohtaisessa tilanteessa ja sen, että joillekin työssäkäynti on ensisijaista opiskelun rahoittamisen kannalta, kun taas joidenkin on tärkeintä saada työkokemusta.

Heinosen mukaan työtä ja opiskelua voisi kuitenkin yhdistää nykyistä joustavammin.
- Keskustelut työnantajien kanssa ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että työnantajatkin toivovat tehokasta opiskelua ja nopeaa valmistumista. Toisaalta tietyillä aloilla, kuten tietojenkäsittelytieteessä, opiskelijoille on entistä useammin tarjolla pysyviä työpaikkoja jo ennen valmistumista.

Viiden vuoden "tehokas peliaika"

Mustajoen työryhmän mietinnöstä noussutta kohua koskien ehdotusta opiskeluoikeuden uudelleenmäärittelemisestä ja tutkintojen viiden vuoden aikarajasta Heinonen pitää osittain väärintulkintana.

- Käsittääkseni tässä on tarkoitettu "tehokasta peliaikaa", netto-opiskeluaikaa, johon ei ole laskettu mahdollista työssäkäyntiä, Heinonen sanoo.

- SYL:n kantoja kuunnellaan kyllä tarkasti, mitään "giljotiinimallia" ei ole ehdotettu. Asia on käsitetty opiskelijapiireissä turhankin dramaattisesti.

Heinonen korostaa, ettei ministeriössä olla vielä tehty lopullisia päätöksiä mihinkään suuntaan, vaan nyt puhutaan ehdotuksista.

Heinosen mukaan kysymys on siitä, että mm. tutortoimintaa kehittämällä opiskelijan "syrjäytymistä" voidaan ennaltaehkäistä ja viiden vuoden jälkeen tehtäisiin opiskelijan tilanteen uudelleenarviointi.
- Mietinnössä ei ehdoteta sellaista mallia, mistä nyt eniten kiistellään.

Mietinnön ehdotuksen mukaan opiskelijalta voitaisiin kuitenkin evätä oikeus opiskelujen jatkamiseen, jos kahtena peräkkäisenä lukuvuotena ei ole opintosuorituksia.

Heinosen mukaan työryhmän mietinnöstä on annettu julkisuudessa väärä kuva.
- Olen hieman huolestunut sen mahdollisesti aiheuttamasta haitasta asioiden eteenpäin viemisessä ja toivon, että mediakin näkisi mietinnön kokonaisuutena.

- Pelkästään viiden vuoden mallin korostaminen muodostaa vääriä mielikuvia.

Avainsanana sisäinen kehittäminen

Heinonen kertoo, että nyt ehdotetut toimenpiteet nähdään ministeriössä hyvinä, mutta toivottaisiin konkreettisia esityksiä toteuttamistavoista.

- Toivon keskusteluun myös kokonaan uusia elementtejä. SYL:lla on näissä asioissa paras asiantuntemus.

Heinonen sanoo, että malliin tullaan tekemään vielä muutoksia.
- Mietintöä on tarkoitus alkaa toteuttaa kokonaisuutena aikaisintaan ensi syksynä, mutta joka tapauksessa työryhmän ehdotukset olisi toimeenpantava vuonna 2000.

Heinosen mukaan yliopistoilta vaadittaisiin paljon sisäistä kehittämistä. Tässä taas on hänen mielestään selviä eroja eri yliopistojen välillä. Hän on tyytyväinen, että joissain yliopistoissa osa nyt esille tuoduista ehdotuksista on jo toteutettu.

Yliopistoilla viime kädessä päätäntävalta

Jotkut mietinnön kohdat tulisivat koskemaan nyt yliopistoissa sisällä olevia, mutta mm. viiden vuoden malli ei koskisi heitä. Toisin kuin SYL, Heinonen ei näe esteitä uudistusten toteuttamiselle, jos tahtoa löytyy.

- Toivon, että kaikki yliopistot lähtisivät kehittämään näitä malleja. Vastikään tehty yliopistojen hallintouudistus on lisännyt huomattavasti niiden sisäistä autonomiaa, joten pallo on viime kädessä niillä, sanoo Heinonen.

Heinonen uskoo, että osa työryhmän jäsenistä on halunnut selkiyttää työnjakoa viime aikoina puhuttaneissa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustavoitteissa. Heinosen oma kanta asiaan on selvä, hän kannattaa selvää roolijakoa ammattikorkeakoulusektorin ja tiedekorkeakoulujen välillä.

Mustajoen työryhmän ehdotusten pohjalta kokonaisuutta on vielä tarkoitus hioa. Pyrkimyksenä on sekä opiskelijoiden edustajia, että ministeriötä tyydyttävän ratkaisun löytyminen.

Kun SYL:n organisoima adressi, johon ylioppilaskuntien toimesta on kerätty nimiä korkeakoulututkinnon viiden vuoden aikarajoitusta vastaan, luovutetaan, on Heinosen mielestä hyvä tilaisuus jatkaa keskustelua aiheesta.

MIKKO LAITINEN
23.10.1998

POLITIIKKA -SIVULLE