 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puolustusvoimien toimintamenot eivät riitä kertausharjoituksiin
Kertausharjoituksiin ei kannata odotella kutsua kovin innokkaasti. Puolustusvoimien niukkenevia määrärahoja ohjataan ensi vuonna mieluumminuudistettuun varusmiespalvelukseen kuin kertausharjoitusten järjestelyihin.Puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund vahvistaa, että ensi vuosi näyttää pahalta, koska toimintamenoihin osoitetuista varoista on siirretty 300 miljoonaa markkaa seuraavalle vuodelle. Puolustusvoimien budjetti kestäisi kansantalouden nollakasvunkin, mutta ei oikein sitä, että hankintamenojen osuus on peräti 47 prosenttia budjetista. Toimintaan jää tuolloin suhteellisesti liian niukasti varoja. Toimintamenojen osuus on 9,8 miljardin markan kokonaisbudjetista 5,1 miljardia. Siitä lohkaisevat pelkästään palkkamenot kolmisen miljardia. Lopuilla varoilla on pidettävä lentokoneet ilmassa, laivat seilaamassa jne. Vuosina 200-2003 tilanne helpottuu, kun hankintamenojen osuus vähenee oleellisesti ja toimintaan varattujen menojen kasvaa.
Koulutustavoitteista tingittyPuolustusvoimien tavoitteena on kutsua väki kertausharjoituksiin viiden vuoden välein. Tämä tarkoittaisi, että vuosittain harjoituksiin osallistuu noin 35 000 miestä. Ensi vuonna kutsun saanee korkeintaan 1000-1500 varusmiespalveluksen suorittanutta. Jo muutamana vuotena koulutustavoitteesta on tingitty huomattavasti.Valmiustasoa pyritään parantamaan vastaisuudessa sillä, että uudistetun varusmiespalveluksen suorittaneet kutsutaan kertausharjoituksiin aina samassa kokoonpanossa kuin palveluksen aikana. Suuri organisaatiouudistus on käytännössä viety läpi onnistuneesti. Jos nyt lyhennetyn varusmiespalveluksen toimintamenoja nipistettäisiin kertausharjoitusten hyväksi, palaute ei varmaankaan olisipuolustusvoimille mairittelevaa.
Lentäjiksi halukkaita riittää vieläPuolustusvoimat on pyrkinyt hillitsemään lentäjien pakoa Finnairille korottamalla heidän palkkaansa, lisäämällä lentotunteja ja tarjoamalla ulkoista komeutta eli ylennyksiä. Peruspalkan lisäksi lentäjien lentolisä korottuu 9 000 markasta 13 000 markkaan.Tähänastinen pako Finnairille on tuonut väljyyttä palkkabudjettiin, mutta kaupallisen lentoyhtiön kanssa ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailuun. Komentaja Hägglundin näkemyksen mukaan kilpailuun ei ole myöskään halua. Pilotit tekevät vaativaa, raskasta ja kirjaimellisesti hengenvaarallista työtä, ja ovat siinä mielessä erityisryhmä muihin verrattuna. He ovat tämän korotuksen ansainneet, mutta yleisesti ottaen puolustusvoimat ei voi eikä aio ostaa koskaan lentäjiä rahalla. Hägglund ymmärtää, että lentäjien motivaatio on ollut koetuksella, koska lentotunteja on ollut niukasti. Nyt tähän pyritään saamaan korjausta tehostamalla koneiden huoltoa alihankintana. Puolustusvoimat on tähän saakka voinut valita lentäjiksi halukkaista parhaat. Näin oli vielä tuoreimman haun osalta. Vuosittain tarvitaan 20 uutta koulutettavaa, joista 17-18 valmistuu hävittäjien ohjaimiin.
MARGIT HARA |
TALOUS -SIVULLE