Yhdysvaltalaisen yliopiston ajatuksena missio ja raha



Yliopisto-opiskelu on Yhdysvalloissa hiukan erilaista puuhaa kuin Suomessa. Kyse on liiketoiminnasta ja parhaissa yliopistoissa vaaditaan sellaista suoritustasoa, josta meillä Suomessa vain puhutaan.


Myös yliopistojen puitteet ovat toisenlaiset. Kun Brandeis University Massachusettsista vietti viime lauantaina 50-vuotisjuhliaan, oli Bostonin Marriott-hotellin jättiläismäiseen juhlasaliin järjestetty 2100 hengen gaalaillalliset, joissa juhlapuhujina kuultiin mm. senaattoreja Edward Kennedyä ja John Kerryä. Ihan kivat juhlat varsinkin ajatellen, että yliopistossa on vain runsaat 4200 opiskelijaa.

Brandeis tosin kuuluu parhaiden yliopistojen joukkoon. Maanlaajuisessa yleisluokituksessa se kuuluu toiseksi korkeimpaan highly competitive -ryhmään ja pienten tutkimusyliopistojen luokituksessa se on kärkisijalla. Brandeis on juutalaisen yhdyskunnan sodan jälkeen perustama ei-uskonnollinen yliopisto, ja sen toimintaa tukevat suuret lahjoitusvarat.

Ei elinikäisiä professoreja hämäkinseiteissä

Amerikkalainen korkeakoulujärjestelmä poikkeaa meikäläisestä, eikä välttämättä huonoon suuntaan. Ehkä tärkein ja olennaisin ero on se, että professoreja ei nimitetä koko eliniäksi, vaan vain viideksi vuodeksi kerrallaan. Jos professori ei ole viisivuotiskaudellaan julkaissut tai tehnyt tutkimustyötä riittävästi, yliopisto potkaisee hänet pihalle armotta.

Yliopistotoiminta on Yhdysvalloissa ankaraa bisnestä, ja menestyäkseen yliopiston on ylläpidettävä mahdollisimman korkeaa laatutasoa. Huonot professorit pudottavat nopeasti yliopiston sijoitusta valtakunnallisilla ranking-listoilla ja parhaat oppilaat pyrkivät muualle.

Professoreja on myös oltava riittävästi, hyvässä yliopistossa suhde on yksi professori kymmentä opiskelijaa kohti, jotta opetus pysyy yksilöllisellä tasolla.

Professorien määräaikaisuus ja keskinäinen kilpailu luovat koulutukseen dynaamisuutta ja innokkuutta. Parhailla professoreilla on myös korkeat palkat yliopistojen kilpaillessa heistä ankarasti.

Professorien opetusvelvollisuus on aika pieni, ehkä vain kuusikin tuntia viikossa. Professorien onkin tarkoitus keskittyä tutkimustyöhön ja pysyä omien alojensa kehityksen kärjessä. He eivät myöskään harrasta suomalaiseen tapaan työntekoa yliopiston ulkopuolella toimikautensa aikana.

Raha ei ratkaise opiskelijavalintoja

Opiskelijat valitsevat yliopistonsa erilaisten kataloogien avulla. Näitä yliopistoja hyvin yksityiskohtaisesti esitteleviä tiiliskiviopuksia julkaisevat monet yksityiset järjestöt ja kustantajat. Tunnetuin näistä on Barron's Profiles of America Colleges. Kataloogeissa yliopistot luokitellaan maanlaajuisilla ranking-listoilla kilpailukykynsä mukaan.

Hyvä sijoitus ranking-listalla on yliopistolle erittäin tärkeä. Yliopiston korkea luokitus huokuttelee yliopistoon parhaat oppilaat, joiden hyvät opintotulokset takaavat korkean luokituksen säilymisen tulevaisuudessakin. Parhaat yliopistot aloittavat parhaiden koululaisten aktiivisen huokuttelun jo lukion viimeisellä luokalla.

Opiskelumaksut ovat korkeita. Esimerkiksi Brandeisissa maksaa lukuvuosi runsaat 22.000 dollaria. Lisäksi majoitus ja ruoka kampuksella maksavat lähes 7.000 dollaria vuodessa.

Financial Aid -järjestelmän avulla parhaiten opinnoissaan menestyvät oppilaat pääsevät kuitenkin aina opiskelemaan, olipa heillä siihen rahaa tai ei. Apujärjestelmässä opiskelijan lukukausimaksu katetaan kolmella päätulolähteellä: stipendillä, kampuksella tai yliopistolla tehtävillä töillä ja opintolainalla.

Raha ei siis yliopistojen opiskelijavalinnassa ratkaise, vaan odotettavissa oleva akateeminen menestyminen. Jotkin hiukan erikoiset asiat saattavat kuitenkin olla merkityksellisiä, kuten esim. ovatko vanhemmat tai muut sukulaiset opiskelleet kyseisessä yliopistossa.

Parhailla kampuksilla ei pidetä bileitä

Opiskelu on kiivasvauhtista ja tiukasti huippusuorituksiin pyrkivää. Lukuvuodessa on yleensä kaksi lukukautta ja lukukaudessa luetaan tavallisesti neljä kurssia. Jos tästä luistaa tai ei saa kursseja läpi ilman painavaa syytä, saattaa olla edessä äkkilähtö yliopistosta.

Jos huonetoveri yrittää itsemurhaa, saa siltä lukukaudelta täydet arvosanat. Esimerkiksi Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT) itsemurhayritykset ovat yleisiä nuorten putkiaivojen havaitessa, että he eivät välttämättä olekaan kurssinsa parhaita.

Äärimmäisen tärkeää on saada kursseista mahdollisimman hyvät arvosanat, koska niistä ratkeaa jatko-opiskelupaikka tai tuleva työpaikka. Kilpailu opiskelijoiden kesken on kovaa, eikä kurkunleikkausmenetelmä (cut-throat) ole tuntematon. Kampuksilla kulkee tarinoita siitä, kuinka tarkastukseen meneviä seminaaritöitä varastellaan pinoista.

Parhaiden yliopistojen kampuksilla ei siis juhlita vaan opiskellaan kiivaasti. Kampuksen ajatuksena onkin eristäytyminen muusta maailmasta ylevien opintojen ja tutkimustöiden pariin. Opiskelija-asuntoloista tuskin löytyy edes televisioita.

Toki keskitasoisissa ja heikommissa yliopistoissa hillutaan ilman rajaa. Bailauskiihkoa lisää sekin, että nuorimmat opiskelijat ovat vasta 17-vuotiaita ja ensimmäistä kertaa yksin poissa kotoa.

Kaksiosainen tutkintojärjestelmä

Kaikki suorittavat yliopistossa aluksi 4-vuotisen Bachelor-tutkinnon. Se on yleistutkinto (Liberal Arts), jossa on pääaine, mutta se antaa tietoa laajalti useilta aloilta. Tarkoitus valmentaa oppilaat kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun, joka antaa hyvän lähtökohdan työelämään tai jatko-opintoihin.

Yhdestä kolmeen vuoteen kestävät jatko-opinnot eli Master-tutkinto suoritetaan usein jossain toisessa yliopistossa. Kilpailu hyvien yliopistojen jatko-opintopaikoista on erittäin kova.

Yliopisto-opintoja Yhdysvalloissa harkitsevan kannattaa aloittaa heti suoraan perusopinnoista. Niin pääsee järjestelmään parhaiten sisälle ja voi valmistautua jatko-opintoihin. Valinnanvaraa on: pelkästään Massachusettsissa on noin 70 yliopistoa ja korkeakoulua.

Hakuprosessi on pitkä ja monimutkainen. Se saattaa kaikkine testeineen ja haastatteluineen kestää puoli vuotta. Tärkeää on myös ottaa selvää yliopiston tarjoamista stipendistä.

Opintoja rahoitetaan stipendeillä

Stipendit ovat yleensä yksityshenkilöiden perustamia ja johonkin ryhmään rajattuja, esimerkiksi jonkin pikkukaupungin asukkaille tarkoitettuja. Stipendillä opiskelija voi kattaa jopa kaikki opiskelukulunsa.

Esimerkiksi Brandeisin yliopistossa on tarjolla miljonääri Lawrence Wienin perustama Wien-stipendi, joka on tarkoitettu varattomille ulkomaalaisille Bachelor-tutkinnon suorittamista varten.

Stipendin tarkoituksena on, että eri maita ja uskontoja edustavat stipendiaatit pitävät pääosin juutalaisen yliopiston avoimena ulkoisille vaikutteille. Valmistuttuaan stipendiaatit toimivat lisäksi omissa maissaan eräänlaisina amerikkalaisen kulttuurin lähettiläinä.

Wien-stipendillä on vuosittain tuhansia hakijoita ja niitä jaetaan kymmenkunta. 40 vuoden aikana stipendaatteja on ollut yhteensä runsaat 700 ympäri maailman 103 maasta. Heitä on Suomestakin ollut viisi.

Elitismiä ja Einsteinia amerikkalaisittain

Amerikkalainen yliopistojärjestelmä on kieltämättä hämmästyttävän elitistinen ja kaikki vertailevat lopun ikäänsä suorittamiaan tutkintoja.

Brandeisin gaalaillallinen kesti kuusi tuntia ja juontajana toimi Star Trek -sarjasta tuttu tv-tähti Gates McFadden. Paikalle kutsutut senaattorit puhuivat lähestyvien vaalien antamalla tarmolla. Kennedyn puhe oli Kerryn puhetta parempi, koska se oli lyhyempi.

Gaalan loppupuolella katseltiin juhlasalin seinille sijoitetuilta suurilta valkokankailta Brandeisia ylistäviä videofilmejä, jolloin koko tilaisuus alkoi muistuttaa jättiläismäistä amerikkalaista tv-dinneriä.

Päätöspuheessaan yliopiston johtaja Jehuda Reinharz kiteytti Einsteinin lauseketta E=mc2 mukaillen Brandeisin yliopiston kantavan ajatuksen seuraavasti:

Excellence = Mission and Money * Commitment
(erinomaisuus = missio ja raha * asialle omistautuminen)
HEIKKI JANTUNEN
Boston, USA
21.10.1998

Linkkejä:
Barron's Educational Series
Brandeis University


ULKOMAAT -SIVULLE