Tuulienergian käyttöön odotetaan tuntuvaa kasvua

Alan liikevaihto kasvaa Suomessa parin seuraavan vuoden aikana 50-60 miljoonaa markkaa vuosittain ja pidemmällä aikavälillä kasvu kiihtyy 350 miljoonaan markkaan, arvioi Tekesin uusien energiamuotojen tutkimusohjelmaa johtanut Teknillisen korkeakoulun professori Peter Lund.

NEMO 2-teknologiaohjelman ansioksi voidaan Lundin mielestä pitkälti lukea varsinkin tuulivoiman tulo Suomeen.

Viidessä vuodessa Suomen aurinko- ja tuulienergiateollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto nelinkertaistui ja on nyt noin 450 miljoonaa markkaa.

- Vuonna 1989 tuulivoimaa tuotettiin meillä vain 0,3 megawattia vuodessa, mutta tämän vuoden loppuun mennessä määrä nousee jo 16 megawattiin, Lund huomautti.

Uusia tuulivoimaloita nousee parhaillaan niin Lappiin kuin Perämeren rannikolle. Keväällä perustettu Urbaanituuli-yhtiö taas puuhaa Meri-Poriin noin 8 megawatin tuulipuistoa, josta toteutuessaan tulee Suomen suurin yhtenäinen tuulienergian lähde.

Uusia keksintöjä arktiseen tuulitekniikkaan

NEMO 2:n myötä on kehitetty varsinkin arktisen tuulivoimatekniikan alalle maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia tuotteita, joilla on lupaavia vientinäkymiä. Näitä ovat mm. jäätymisanturi ja tuulivoimalan jäänestojärjestelmä, jotka mahdollistavat tuulivoimalan keskeytymättömän toiminnan myös hyytävissä oloissa.

Aurinkoenergian integroimiseksi rakennuksiin taas kehitettiin esimerkiksi uusia ohutkalvokennoista valmistettuja aurinkosähköjärjestelmiä, jotka voidaan asentaa rakennusten julkisivuihin ja kattoihin. Ne ovat 30 prosenttia halvempia kuin nykyiset kiteiseen piihin perustuvat järjestelmät.

Poliittista myötätuulta

Tuulivoiman kasvu edellyttää kuitenkin sillä tuotetun sähkön hinnan jatkuvaa alenemista. Lisäksi tuulivoiman kehittäminen merkittäväksi osaksi Euroopan energiahuoltoa edellyttää merelle rakennettavien offshore-sovellusten kehittämistä ja turpiinien yksikkökoon selkeää kasvua.

Tämä kehitys onkin koko ajan käynnissä. Vuonna 1992 tuuliturpiinien keskikoko oli 200 kilowattia ja tänä vuonna jo 600 kilowattia. Parin vuoden ajan markkinoilla on ollut myös yli 1 megawatin suuruisia laitteita, Hollannin Energiatutkimuksen säätiön tutkimusjohtaja Jos Beurskens kertoi.

Näitä suurmyllyjä on käytössä tuulivoiman edelläkävijämaissa Tanskassa, Hollannissa, Saksassa ja Luxemburgissa, ja vielä suurempia on kehitteillä.

Ei vielä kotimaisia voimalakonsepteja

Voimansiirron myyntipäällikkö Mauri Asunto arveli, että suomalaisyritysten mahdollisuudet pärjätä rivakasti kasvavilla maailman tuulivoimamarkkinoilla ovat erinomaiset. Tämä edellyttää kuitenkin voimakasta tuotekehitystä, investointeja ja valmiutta kansainväliseen toimintaan sekä parempaa logistiikan hallintaa.

- Näillä eväillä miljardin markan volyymi on saavutettavissa jo vuosisadan vaihteen tienoilla. Asunnon mielestä aika ei ole vielä kypsä kokonaan omien suomalaisten tuulivoimakonseptien markkinoinnille, mm. siksi että kotimarkkinat eivät ole vielä riittävän suuret ja kansainvälisillä kilpailijoilla on liian suuri etumatka.

- Lisenssivalmistus tai muu läheinen yhteistyö jonkin tunnetun turpiinivalmistajan kanssa ovat hyviä vaihtoehtoja. Silloin suomalaisten tuulivoimalaprojektien kotimaisuusaste voisi helposti nousta yli 50 prosenttiin, hän arvioi.

Euroopassa riittää tuulta

Beurskensin mukaan Euroopassa on periaatteessa käyttöön otettavissa olevaa tuulienergiaa niin paljon, että sillä voitaisiin kattaa puolet EU-maiden sähkön tarpeesta.

Tämä kuitenkin edellyttäisi laajojen tuulimyllypuistojen pystyttämistä, jolloin törmätään maankäyttöongelmiin: tuulimyllyille soveltuvia alueita tarvitaan myös mm. virkistyskäyttöön ja maatalouteen. Myllyistä on myös melu- ja maisemahaittoja.

Euroopan tuulienergiayhdistys on suositellut EU:n komissiolle, että hyödynnettävissä olevasta tuulienergiasta otettaisiin vuoteen 2030 mennessä käyttöön noin viidennes. Niiden tuottama energia vastaisi 10 prosenttia Euroopan tämän hetken kulutuksesta.

- Kaikki tähän tarvittavat tuulimyllyt mahtuisivat Kreetan saaren kokoiselle pinta-alalle. Varsinaiset myllyt vaatisivat vain prosentin tästä maa-alueesta ja loput voitaisiin jättää vaikkapa maanviljelyskäyttöön, Beurskens kaavaili.

Tuulivoiman markkinat voidaan Beurskensin mukaan jakaa karkeasti kahteen osaan: teollistuneissa länsimaissa tuulivoima kiinnostaa ympäristösyistä, kehittyvissä maissa se nähdään yhtenä ratkaisuna kasvavaan energiantarpeeseen.

Maailmassa tuulienergiaa oli tämän vuoden alkupuolella käytössä noin 7 680 megawattia, josta 4 790 megawattia Euroopassa. Myös 90 prosenttia tuulivoimaloiden valmistajista on eurooppalaisia.

Tänä vuonna maailman tuulivoiman tuotantokapasiteetin arvioidaan kasvavan noin 2 000 megawattia.

STT-IA
23.10.1998