Huumerikollisten luku uuteen ennätykseen

Häkämies: Vankeinhoitoa kovennettava ja pehmennettävä



Vankeinhoito tarvitsee oikeusministeri Kari Häkämiehen (kok) mielestä sekä koventamista että pehmentämistä. Suomeen on hänen näkemyksensä mukaan tullut taitavien ja julmien rikollisten joukko, joiden tekemisissä, joskus hyvinkin kunnianhimoisissa ja järjestelmällisissä rikoksissa, liikkuvat myös suuret taloudelliset arvot.


- Tähän joukkoon eivät hoito-ohjelmat pure, vaan tarvitaan kovempaa linjaa, mainitsi oikeusministeri avatessaan piispojen ja ministeriön johdon perinteisen tapaamistilaisuuden keskiviikkona Vantaalla.

Tähän linjaan kuuluu eduskunnalle piakkoin annettava hallituksen esitys rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta.

- Esitys mahdollistaa varmuusosastojen perustamisen, parantaa huumekontrollimahdollisuuksia ja antaa poliisille oikeuden kuunnella törkeästä rikoksesta epäiltyä vankia hänen sellissään tai muualla vankilassa, selvitti Häkämies.

Pehmeät keinot

Toisaalta hallituksen esitykseen sisältyy Häkämiehen mukaan pehmeitäkin keinoja, esimerkiksi sijoittaa päihdeongelmista kärsivä vanki hoidettavaksi vankilan ulkopuoliseen laitokseen.

- Tänä päivänä vankiloihin tulee nuoria miehiä, jotka ovat aloittaneet tinnerikierteen hieman yli kymmenvuotiaina päätyen 25-vuotiaina vankilaan hyvin pahan alkoholi- ja huumekierteen seurauksena. Heillä on usein myös vakavia mielenterveyden ongelmia, he ovat vailla työkokemusta tai ylipäänsä minkäänlaista säännöllisyyttä elämässään, luetteli Häkämies.

Oikeusministeri tähdensi, että tämä joukko ei ainakaan vankeinhoidon linjaa koventamalla parannu. Siihen tarvitaan hänen mukaansa monipuolista hoitotyötä.

Huumerikollisten luku uuteen ennätykseen

Vankeinhoidon ylijohtaja Markku Salminen on oikeusministeri Häkämiehen kanssa pitkälle samoilla linjoilla. Tosiasioita kerratakseen Salminen toteaa, ettei vankeinhoitolaitos voi vaikuttaa siihen, minkälainen aines tulee rangaistustaan suorittamaan, vaan laitos ottaa sisään sen aineksen, minkä tuomioistuin määrää.

- On ilmeistä, että viime vuonna huumausaineista kiinni jääneiden rikostentekijöiden lukumäärä nousee uuteen ennätyslukuun, noin 7 500:aan. Kun meillä on vankeja vajaat 3 000, niin pelkästään huumeista kiinni jääneiden osuus on moninkertaisesti suurempi kuin sisään tuleva vankimäärä, sanoi Salminen.

Huumerikollinen on yleensä muissa rikoskierteissä, koska huumerikokset toistettuina ja huumeiden käyttö aiheuttavat rahoitusongelmia.

Yhä kovempia huumeita

Huumerikollisten kohdalla on Salmisen mukaan nähtävissä paitsi määrällinen myös laadullinen kasvu.
- Enää ei olla hippiliikkeiden jäljillä, vaan tänä päivänä aineet ovat amfetamiineja ja opiaatteja.

Muutaman laitosvierailun jälkeen ja entisen kokemuksensa pohjalta Salminen uskoo, että vangit kokevat huumeterapian myönteisenä.

Vangit ovat todenneet Salmiselle, että vankiloissa huumeita liikkuu ja niitä myös saa. He ovat myös todenneet, että jos itse kykenee uuteen alkuun, niin tahdon on tultava sisältäpäin. Tämä edellyttää huumeterapiassa vangin itsensä sitoutumista pitkäaikaisiin ja vaativiin hoito-ohjelmiin.

Hoito täysin vapaissa laitoksissa kuitenkin aiheuttaisi ylijohtaja Salmisen mukaan ongelman julkisen turvallisuusvaatimuksen ja hoitotyön välille.

Rikollisten ydinjoukko

Suomessa on Salmisen mukaan alkanut erottautua omaksi ryhmäkseen ydinrikollisten joukko, joka on todella tehnyt rikollisuudesta itselleen ammatin.

- Perinteinen, ehkä rattijuoppoihin ja varkaisiin kohdistuva vankeinhoito ei menetelmiltään täysin vastaa sitä, miten näiden erityisvalvottavien kanssa täytyy menetellä, mainitsi Salminen.

Ydinrikollisten joukko ei kuitenkaan Salmisen mukaan ole vankeinhoitolaitoksen ainoa ja keskeinen ongelma. Keskeisiä haasteita vankeinhoidossa ovat etenkin päihteet, rikoskierteen katkaiseminen, asunto ja toive siviiliammatista.

- Kun yhteiskunta muutenkin elää pätkätöillä, niin meillä on hyvin vaikeaa löytää vankeinhoidon kautta asuntoja, sijoituspaikkoja ja alkuun pääsyä. Ellei me niitä löydetä, niin kyse on vain rikoskierteen väliaikaisesta vaiheesta.

STT-IA
23.1.1998


POLITIIKKA -SIVULLE