Iskikö ”eurohuuma” Paavo Väyryseen?

Itälä: EU ei tarvitse omaa perustuslakia


Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä ei lämpene Paavo Väyrysen esittämälle ajatukselle EU:n omasta perustuslaista. Väyrynen on esittänyt, että EU:sta pitäisi tehdä Sveitsin mallin mukainen liittovaltio, jolle pitäisi säätää myös oma perustuslaki.

Itälä kyseenalaistaa koko hankkeen oikeutuksen.
- Mistä EU:n perustuslaki saisi oikeutuksensa. Perustuslain legitimiteetti pohjautuu sen perustaviin kansalaisiin. Eurooppalaista kansakuntaa ei ole olemassa; perustuslaki olisi täten vähemmän oikeutettu kuin sopimus joka saa legitimiteettinsä jäsenvaltioilta, Itälä arvioi.

Samoilla linjoilla on ollut esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuimen jäsen Dieter Grimm, jonka mielestä selkeä sopimus riittäisi. Toisaalta sellainen on jo olemassa EU:n perustamissopimusten muodossa, jotka tosin ovat näiltä osin jääneet puutteellisiksi.

Normihierarkiaa selkiytettävä

Itälä näkee perustulakivaatimusten taustalla entistä selkeämmän normihierarkian tarpeen. Näin selkeytettäisiin sitä kuka päättää, mistä päättä ja minkä tasoisia laaditut säädökset olisivat toisiinsa nähden.

- Normihierarkian luominen on perusteltavissa mutta voitaisiin ajatella, että se saadaan muutenkin aikaiseksi mikäli poliittista tahtoa jäsenmaissa riittää.

- Perustuslain laatiminen ja sen muutteleminen edellyttäisi aikamoista yksimielisyyttä EU-mailta, joissa nämä asiat on järjestetty kovin monin eri tavoin, Itälä huomauttaa.

Esimerkiksi Britannialla ei ole ollenkaan perustuslakia.

Hän pitää puhetta EU:n perustuslaista myös osittain huonosti marinoituna liittovaltiohankkeena.
- Jos tarkoituksena on vain vallan entistä merkittävämpi keskittäminen EU-tasolle, ei ajatus ole kannatettava. Sellaisessa ainakaan Suomen ei pidä olla mukana.

- Talous- ja rahaliitto on jo kieltämättä pitkä mutta tarpeellinen askel EU:n syventämisessä. Sen jälkeen on kuitenkin syytä huolehtia EU:n hallitustenvälisyyden säilyttämisestä, sanoo Itälä.

Väyrynen ajaa liittovaltiota

Paavo Väyrynen näyttää siis muuttaneen radikaalisti suhtautumistaan Euroopan integraatioon. Hän on alkanut kannattaa EU:n kehittämistä entistä federalistisempaan suuntaan päämääränä Sveitsin mallin mukainen "hajautettu" liittovaltio. Sen perustamiseksi olisi hänen mukaansa laadittava EU:lle oma perustuslaki.

Väyrysen mielestä keväällä eduskunnan käsittelyyn tuleva Amsterdamin sopimus olisi jätettävä ratifioimatta ja olisi järjestettävä uusi hallitusten välinen konferenssi jo suunniteltua aiemmin, koska syksyllä solmittu sopimus ei ollut tarpeeksi pitkälle menevä. Myös Suomen perustuslakiuudistus olisi lykättävä siksi kunnes tiedetään mihin suuntaan EU kehittyy.

Itälä tyrmää ajatuksen tuoreeltaan.
- Suomen perustuslain uudistaminen ei liity mitenkään tähän asiaan, hän tähdentää.

Paavo Väyrynen on myös ilmoittanut, että mikäli keskusta ei ole seuraavassa hallituksessa asettuu hän ehdolle Euroopan parlamentin vaaleihin.

Jokainen vetäköön tästä yhtälöstä omat johtopäätöksensä. Moinen suunnanmuutos Suomen anti-EU-rintaman ylipapilta herättää joka tapauksessa kysymyksiä. Ottiko Väyrynen laskelmoidun askelen kohti Lipposen ja Ahtisaaren EU-politiikkaa, tekemällä tyylilleen uskollisesti reilun ylilyönnin?

Vai ovatko vuodet Euroopan parlamentissa tehneet tehtävänsä ja Väyrynen on ”euroutunut”? Ehkäpä meidän täällä kotisuomessa on vaikea ymmärtää eurohuuman vaikutuksia, mutta olisi aika yllättävää jos joku muu kuin Väyrynen itse olisi kääntänyt miehen pään.

JORI ARVONEN
23.1.1998

PS. Mikä se Sveitsin malli sitten oikein on?

Se on ensinnäkin todellinen liittovaltio, jossa osavaltioilla eli kantoneilla ja puolikantoneilla on verraten paljon valtaa. Toiseksi se on suoran demokratian malli, jossa esim. EU-jäsenyyspäätöksen taakse tarvittaisiin kaksoisenemmistö, eli enemmistö 26 kantonista sekä kansalaisista.

Sveitsissä kaikilla yli 20-vuotiailla on äänioikeus. Äänioikeuttaan kansalaiset saavat käyttää paitsi vaaleissa niin myös perustuslakien muutosta koskevissa ym. kansanäänestyksissä.

Maassa on kaksikamarinen parlamentti jonka toisen huoneen (valtioiden neuvosto) muodostavat kantonien (2 ed.) ja puolikantonien (1 ed.)edustajat, jotka kunkin kantonin asukkaat valitsevat vaaleilla. Euroopan unionissa Väyrysen malli tarkoittaisi sitä, että isoilla mailla olisi 2 edustajaa ja pienillä 1. Suomi olisi siis puolikanton.

Parlamentin toiseen huoneeseen (kansallisneuvosto) valitaan edustajia kantonien suhteellisen koon mukaisesti (kaikista vähintää yksi). Parlamentti valitsee liittopresidentin, varapresidentit ja hallituksen.

POLITIIKKA -SIVULLE