Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiKeskusta: Hallitus laiminlyönyt rakenteelliset uudistuksetKeskustan mielestä hallitus on laiminlyönyt työllistymistä parantavat rakenteelliset uudistukset. Keskustan puoluehallituksen työvaliokunta toteaa torstaina antamassaan kannanotossa, että ilman uudistuksia Suomi ei kestä edessä olevaa talouskasvun hidastumista.
Keskusta haluaa hallituksen ryhtyvän vielä ennen vaaleja sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla parannetaan radikaalisti työllistymisen, työnantamisen ja yrittämisen edellytyksiä. Keskusta syyttää hallitusta siitä, että se kuvittelee vientivetoisen talouskasvun ratkaisevan itsestään suurtyöttömyyden, raskaan verotuksen sekä valtion ja kuntien talousongelmat.
Taina linjaa turvallisuuspolitiikkaaPuolustusministeri Anneli Taina (kok) toistaa kansainväliselle yleisölle Suomen turvallisuuspolitiikan linjauksia. Hän tiivistää arvovaltaisen brittiläisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan keskittyneen Jane's Defence Weeklyn haastattelussa, että nykytilanteessa Suomen asema on hyvin selvä: Suomi ei hae NATO:n jäsenyyttä.Taina korostaa kuitenkin olevan hyvin tärkeää, ettei uusia jakolinjoja luoda ja että NATO:n laajeneminen on avoin prosessi. Jäsenyyttä hakeneiden maiden tulee saada tietää, että niillä on mahdollisuus jäsenyyteen myöhemmin.
Taina muistuttaa, että Suomen kaltaiselle maalle NATO:n kumppanuusohjelma tarjoaa hyvät puitteet osallistua Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen yhteistyöllä. Ministeri Taina vahvistaa haastattelussa Suomen suunnittelevan helikopterihankintoja. Suomen ja Venäjän suhteita Taina luonnehtii hyviksi. Hän vakuuttaa, ettei Venäjä muodosta Suomelle sotilaallista uhkaa. Päinvastoin suomalaisten suurin uhka liittyy ympäristöongelmiin. Hän muistuttaa kansainvälisille lukijoille, etteivät Venäjän ydinvoimalat ole järin hyvässä kunnossa.
Europarlamentaarikot valitaan vastakin nykyisellä tavallaEuroparlamenttivaaleissa jatketaan nykyistä vaalitapaa. Edustajat valitaan joko vaalialueittain tai valtakunnallisesti. Hallitus päätti keskiviikkona iltakoulussaan, ettei vaalissa siirrytä vain valtakunnallisen listan käyttöön.Marraskuussa mietintönsä jättänyt vaalilainsäädännön uudistamistyöryhmä esitti, että europarlamenttivaaleissa kaikki ehdokkaat olisivat valtakunnallisia. Toissa syksynä pidetyissä vaaleissa mikään puolue tosin ei käyttänyt vaalialueittaista ehdokasasettelua. Vaaliliitto tai puolue voi vastedes asettaa 20 ehdokasta eli neljä nykyistä enemmän. Oikeusministeri Kari Häkämies perusteli iltakoulun tauolla nykyjärjestelmän jatkamista sillä, että puolueiden kannat asiassa jakaantuivat melko lailla puoliksi. Eduskuntavaalijärjestelmä muutetaan toimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Muutokset kuitenkin toteutetaan siten, että ne ovat voimassa vasta vuonna 2003, ei siis ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Uusi vaalipiirijako on lähes nykyinen. Uusi läänijako kuitenkin vaikutti siihen, että vaalipiirit muuttuvat maakuntapohjaisiksi. Tämä merkitsee sitä, että kymmenen kuntaa vaihtaa vaalipiiriä. Ajatukset Uudenmaan vaalipiirin jakamisesta kahteen eivät lopulta ottaneet tulta. Vaalilainsäädäntö on tarkoitus uusia kokonaisuudessaan. Nykyiset neljä vaalilakia korvataan uudella yhtenäisellä vaalilailla. Lakiesitys annetaan eduskunnalle ehkä helmi-maaliskuun vaihteessa. Tarkoituksena on, että eduskunta ehtisi käsitellä esityksen kevään kuluessa.
Presidentin ilmoitus jatkoaikeista saattaa venyä yli loppuvuodenPresidentti Martti Ahtisaari ei ilmoita välttämättä vielä tämän vuoden lopulla, aikooko hän asettua uudelleen ehdolle presidentiksi. Seinäjoella tiistaina vieraillut presidentti kertoi, ettei hän ole vielä päättänyt lopullisesti asian aikataulua.Ahtisaari viittasi Helsingin yliopiston opiskelijoille antamaansa vastaukseen, jonka mukaan hän ilmoittaa jatkoaikeistaan vuoden loppupuolella. Presidentti luonnehti opiskelijoiden kanssa käymiään neuvotteluja vapaamuotoisiksi. - Ilmoitus aikataulusta ei ollut tarkoitettu taktiseksi liikahdukseksi, eikä lupaus sido sataprosenttiseksi, totesi Ahtisaari. Hän ilmoitti kertovansa jatkosuunnitelmistaan jossain vaiheessa ennen vuotta 2000.
Mönkäre: Työn verottamista kevennettäväEU-maiden olisi harkittava verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta muihin verotusmuotoihin, sillä taistelu työttömyyttä vastaan on unionin suurin haaste, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (SDP) sanoi tiistaina Brysselissä pidetyssä seminaarissa.Verotuskysymyksiä on hänen mielestään tarkasteltava erityisesti yhteiseen valuuttaan siirtymisen jälkeen. Rahaliitto EMU:n ja sosiaaliturvan yhteyksiä pohtinut seminaari oli yksimielinen siitä, että EMU vakauttaessaan taloutta parantaa myös sosiaaliturvan kehittämisen mahdollisuuksia. Lopputulos riippuu kuitenkin siitä, tuetaanko hyvinvointivaltio-ideologiaa vai ei. Seminaari järjestettiin Suomen ja Belgian sosiaali- ja terveysministeriöiden ja EU:n komission yhteistyönä. Siihen osallistui edustajia kaikista jäsenmaista.
Heinonen: Niinistö pääministeriehdokkaaksi - porvarihallitus mahdollinenOpetusministeri Olli-Pekka Heinosen (kok) mukaan ensi vaalien jälkeen voidaan muodostaa hallitus yhtä hyvin porvari- kuin sinipunapohjalta.Sanomalehti Ilkan haastattelussa Heinonen sulkee pois vain kolmen suuren puolueen hallituksen, ja katsoo, että Suomessa tarvitaan voimakas ja toimiva oppositio. Heinonen toistaa, että valtiovarainministeri Sauli Niinistön on oltava kokoomuksen pääministeriehdokas, vaikka hän luopuisikin puolueen puheenjohtajuudesta kesällä 1999 vaalien jälkeen. Heinonen sanoo, ettei hänellä itsellään ole tehtävään tarvittavaa "hinkua ja paloa".
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE