Ojala pitäisi vasemmistoliiton hallitusvastuussa

Vasemmistoliiton puheenjohtajakuvio muuttui oleellisesti kun europarlamentaarikko Outi Ojala ilmoittautui mukaan kisaan tammikuun alussa.

51-vuotias Ojala nousi eduskuntaan vuoden 1991 vaaleissa. Europarlamenttiin hänet valittiin vuonna 1996 lähinnä Esko Seppäsen äänimäärän vetämänä. Voimasuhteet erilinjaisen parivaljakon välillä saattavat muuttua puoluekokouksessa, sillä Ojala nauttii ainakin puoluejohdon suosiota.

Puoluesihteeri Ralf Sund sanoikin jo joulukuussa puolueen EMU-äänestyksen jälkeen, että hän näkisi mielellään Vasemmistoliiton johdossa naisen.

Kovin huono veikkaus ei olekaan, että innokkaana saunojana tunnettu Ojala löylyttäisi lenkkeilevät kilpailijansa.

Millaisen puolueen johtoon olet pyrkimässä?

- Olen pyrkimässä yhteistyökykyisen, modernin, vasemmistolaisen puolueen johtoon.

Miten luonnehdit EMU-päätöksen jälkeen Vasemmistoliiton sisäistä tilaa?

- Se varmasti puhdisti ilmaa. Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka vei asian jäsenkäsittelyyn ja se on osoitus laajasta demokratiasta puolueen sisällä. Siitä huolimatta, että on myös paljon vastustusta EMU:a kohtaan, niin minusta jäsenistön suhtautuminen oli varsin realistinen.

Vasemmistoliiton puheenjohtajakisassa on sinun lisäksesi mukana Esko Seppänen, Martti Korhonen ja Suvi-Anne Siimes. Miten poliittisesti arvioit itseäsi suhteessa kilpailijoihisi.

- Jos minut valittaisiin puheenjohtajaksi, niin linjanmuutosta Anderssonin kauteen ei tulisi. Jatkaisin Anderssonin kaudella aloitettua yhteistyösuuntautunutta toimintaa. Olen ollut järjestelmällisesti hallitusyhteistyön kannalla, myös vaikeina aikoina.

- Oletan, että muiden kohdalla on jossain määrin varauksellista suhtautumista hallitusyhteistyöhön. Korhosen, Siimeksen ja minun linjoissani ei ole suuria eroja. Poliittiset erot Esko Seppäsen edustamaan linjaukseen ovat huomattavat.

Millä tavoin arvioit nykyisen hallituksen toimintaa?

- Hallitus on keskeisimmässä tehtävässään, Suomen talouden kuntoonsaattamisessa, onnistunut kohtuullisen hyvin. Sen sijaan työttömyyden alentamisessa ei ole edistytty toivotulla tavalla. On tärkeää pitää mielessä se, että vapaassa markkinataloudessa hallituksen mahdollisuudet säätää työpaikoista ovat varsin rajalliset. Työn jakamisen, vuorottelujärjestelmien ja muiden suhteen olisi voitu olla aktiivisempia.

- Toisaalta törmäykset, jotka ennen kaikkea kokoomuksen kanssa ovat tulleet, ovat olleet aika yllätyksettömiä, koska näkemyserot olivat tiedossa jo ennakkoon. Tässä suhteessa voi sanoa, että kohtuullisen reilua peliä on hallituksen sisällä pidetty.

- Se mistä olen huolissani on, että hallituksessa pitäisi käydä enemmän keskustelua isommista linjoista. Tuntuu, että ministerit toimivat aika paljon rooteliministereinä ja hoitavat oman sektorinsa asioita.

Miten näet seuraavat hallitusneuvottelut. Millainen hallituspohja tulisi olla Vasemmistoliiton tavoitteena?

- Vasemmistoliiton tulee suuntautua siihen, että olemme mukana seuraavassa hallituksessa. Lähtökohtana on se, että siellä on Sosiaalidemokraattien ja pienempien puolueiden lisäksi jompikumpi porvarillisista puolueista, joko Kokoomus tai Keskusta. En halua tässä yhteydessä asettaa kumpaakaan arvojärjestykseen.

- Tärkeä lähtökohta on, että elämme silloin EMU-oloissa. Silloin sopimusyhteiskunnan merkitys korostuu, koska liikkumavara on aika pieni. Tarvitaan tulopoliittisia sopimuksia, jotta voidaan turvata maltillinen palkka- ja hintakehitys.

- Jos Keskusta pitää tiukasti kiinni työreformihankkeestaan ja haluaa sitä kautta olla ammattiyhdistysliikkeen asemaa heikentämässä, niin se voi olla vaikeaa meidän näkokulmastamme. Toivon, että Keskusta tältä osin harjoittaa itsekritiikkiä.

Onko Vasemmistoliiton hallitustaival kytköksissä sosialidemokraatteihin?

- En sano mitään ehdottomuutta tässäkään mielessä, koska vaalithan ovat ne, jotka ratkaisevat. Näen, että vasemmiston yhteistyö on tavattoman tärkeää, jos halutaan, että ammattiyhdistysliike on laajasti mukana. Kun haluamme olla mukana turvaamassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa, niin kyllähän se onnistuu parhaiten silloin kun molemmat vasemmistopuolueet ovat mukana.

Miten mahdollinen puheenjohtajuus ja europarlamentaarikon ura sopivat yhteen?

- Minun on mielestäni aika vaikea sovittaa niitä yhteen, se on lähtökohta. Näyttäähän Euroopan parlamentissa olevan joistakin maista pikkupuolueiden puheenjohtajia, mutta pääpaino on kotimaassa. Ei niitä pysty yhteensovittamaan.

Tuolloin Outi Ojala nähtäisiin tulevissa eduskuntavaaleissa ehdokkaana?

- Kyllä ehdottomasti.

PETE PAKARINEN
23.1.1998

Vasemmistoliiton muut puheenjohtajaehdokkaat Verkkouutisten haastattelussa:

Esko Seppänen

Martti Korhonen

Suvi-Anne Siimes