Oikaisukehotus kaavoitusvalvonnan välineeksi

Rakennuslain uudistamisesta yksimielinen esitys


Puolueiden edustajista koostuva rakennuslakitoimikunta on päässyt yksimielisyyteen rakennuslain uudistuksesta. Toimikunta jätti mietintönsä ympäristöministeri Pekka Haavistolle (vihr) keskiviikkona.

Haavisto luonnehti tilaisuutta historialliseksi ja toimikunnan työtä "uskomattomaksi saavutukseksi", sillä edelliset yritykset 30 vuotta vanhan lain uudistamiseksi kariutuivat riitaisuuksiin 1970-luvulta lähtien. Ministeri arvioi, että jos yhteisymmärrys säilyy jatkossakin, istuva eduskunta ehtii vielä käsittelemään rakennuslain uudistusta.

Toimikunnassa oli jäseninä SDP:n, kokoomuksen, RKP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan edustajia.

Rakennuslain uudistus toimikunnan ehdottamassa muodossa kasvattaisi kuntien itsenäisyyttä kaavapäätöksissä. Valtion valvontaa kuntien kaavoitukseen kevennettäisiin siten, että kuntakaavoja ei enää alistettaisi ympäristöministeriölle vahvistettaviksi.

Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin ehdotuksen mukaan tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen kaavapäätöksestä, jos se on lain vastainen tai jos yleinen etu vaatii puuttumista päätökseen. Toimikunta pääsi tästä kurkistusmenettelyksi nimitetystä mahdollisuudesta sopuun työn loppumetreillä.

Oikaisukehotuksilla uskotaan päästävän eroon räikeimmistä virheistä kaavoituksessa. Jos kunnan työ ei oikaisukehotuksen jälkeen tyydytä ympäristökeskusta, se voi valittaa päätöksestä tuomioistuimeen.

Valtioneuvostolle ehdotetaan oikeus hyväksyä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla on kansallista tai kansainvälistä arvoa.

Valitukset kuntakaavoituksista ohjattaisiin hallintotuomioistuimiin eli lääninoikeuksiin ja sieltä edelleen korkeimpaan hallintotuomioistuimeen. Nykyisin valitukset ratkaistaan ensi vaiheessa ympäristöministeriössä ja alueellisissa ympäristökeskuksissa.

Kaavoittajan virka kuntiin

Toimikuntaa hiersi myös kysymys kuntien voimavaroista ja asiantuntemuksesta kaavoituksessa. Ratkaisuksi tarjotaan sitä, että yli 6 000 asukkaan kunnassa pitäisi olla oma tai naapurikuntien kanssa yhteinen tietyt pätevyysvaatimukset täyttävä kaavoittaja. Vaihtoehtoisesti palvelut olisi hankittava sopimuksen perusteella toiselta kunnalta.

Toimikunnan puheenjohtaja ylijohtaja Pekka Kangas ympäristöministeriöstä arvioi, että noin 50 kunnassa tarvitaan lisää voimavaroja kaavoitukseen. Haaviston mielestä tässä ei ole niinkään kyse taloudellisesta panoksesta kuin asioiden arvojärjestyksestä.

Kaavoittajan palkkaaminen olisi hänen mielestään kannattava sijoitus kuntalaisten viihtyisyyden kannalta, hän suositteli.

Toimikunta kytkisi kaavoituksen kuntalaisten arkipäivään uuden osallistumis- ja arviointisuunnitelman avulla. Vuorovaikutuksen piiriin pyrittäisiin saamaan erityisesti ne kuntalaiset, joiden elinoloihin kaavalla on vaikutusta. Toimikuntaa tarjoaa välineeksi uutta käsitettä osallisista.

Kysymys hajarakennusoikeudesta ratkaistiin toimikunnassa Kankaan mukaan siten, että rakentamisoikeus säilyy niissä osissa haja-asutusaluetta, joissa siitä ei ole haittaa yhdyskunnan kehittämiselle.

Asemakaavat ajanmukaisiksi

Rakennuttajien toivomuksesta toimikunta lievensi vaatimusta, joka velvoittaisi kuntia valvomaan asemakaavan ajanmukaisuutta. Kun asemakaava on ollut voimassa yli 10 vuotta, ei rakennuslupaa saa myöntää uuden rakennuksen rakentamiseen ennen kuin asemakaavan ajanmukaisuus on tarkistettu. Määräaikaa voidaan asemakaavassa erityisistä syystä lyhentää viiteen vuoteen tai pidentää 20 vuoteen.

Kunnan päätös, jolla kaava todetaan vanhentuneeksi, merkitsee samalla rakennuskiellon voimaantuloa alueella.

Rakentamisen ohjauksessa toimikunta painottaisi rakentamisen laatua, ympäristökysymyksiä, elinkaariajattelua ja korjausrakentamisen edistämistä. Rakennusvalvontaan toimikunta tarjoaa uutuutena mahdollisuutta, joka sallisi yksityisten suorittaa rakennusvalvontaa kunnan valvontaviranomaisen ohella.

STT-IA
23.1.1998

POLITIIKKA -SIVULLE