Valtiovarainministeri Sauli Niinistö:

Budjetin loppusumma painetaan alle 190 miljardin



Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) haluaa puristaa ensi vuoden budjetin loppusumman alle kesäkuun kehysneuvotteluissa sovitun tason, eli 190,6 miljardin markan.




Tarkkaa tavoitetta Niinistö ei halunnut sanoa, mutta hän ilmoitti, että kaikkien ministeriöiden pääluokissa on kohteita, joiden tarpeellisuudesta valtiovarainministeriö haluaa keskustella.

- Tavoite on saada nettolainanotto tuntuvasti alle viiden miljardin markan, ja toivottavasti budjetin alijäämä samoin, Niinistö sanoi.

Vielä kesäkuussa ensi vuoden alijäämäksi laskettiin 9,8 miljardia. Tasapaino valtion tulojen ja menojen välillä saatetaan Niinistön mukaan ehkä saavuttaa vuonna 2000.

Joka pääluokka karsitaan erikseen

Tavoitteeseen ei pyritä prosenttimääräisillä juustohöyläsäästöillä, vaan jokaisen ministeriön ensi vuodelle suunnittelemia menoja katsotaan erikseen.

Niinistö ei puhunut leikkauksista tai säästöistä, vaan käytti ilmausta "tasapainottavat toimenpiteet". Näihin sisältyy hänen mukaansa sekä leikkauksia että budjettiteknisiä toimia.

- Kaikkien ministeriöiden pääluokat ovat tarkastelun alaisina. Kaikissa on konkreettisia kohteita, jotka valtiovarainministeriö kyseenalaistaa, Niinistö sanoi.

Seuraava vaihe budjettivalmisteluissa on valtiovarainministeriön keskustelut ministeriöiden kanssa. Varsinainen budjettiriihi alkaa 12. elokuuta.

Valtiolle ennen vuoden loppua tulevat yksityistämistulot, esimerkiksi Soneran osittaisesta yksityistämisestä, Niinistö haluaa ohjata suoraan valtion velanoton vähentämiseen. Näitä odotetaan kertyvän ensi vuonna noin kaksi ja puoli miljardia markkaa.

Terveyskeskusmaksua ei koroteta

Niinistö kiisti arvailut, joiden mukaan valtiovarainministeriö olisi tarjoamassa terveyskeskusmaksujen korotusta. Hän ei toisaalta sulkenut pois puuttumista terveydenhuollon omavastuisiin, joita sovelletaan lääkekorvauksiin, hoitomaksuihin ja matkakustannusten korvauksiin.

- Omavastuuosuuksista on ollut puhetta aikaisemminkin. Niiden taso on vahvistettu aika monta vuotta sitten, Niinistö muotoili.

Hän toisti hallituksen ennenkin esittämän kannan, ettei kansalaisten saamia tulonsiirtoja ole tarkoitus leikata.

- Ne ovat budjetissa suurin yksittäinen erä, mutta ne ovat myös kansalaisille tärkeitä, koska ne ovat eräällä tavalla valtiovallan yhteydenpitoa heihin. Parempi, että ne ovat suurin erä kuin hallinto, Niinistö sanoi.

Myöskään tuloveroasteikot eivät ole budjettiriihessä esillä, sillä eduskunta on jo päättänyt ensi vuoden veroasteikoista. Kuntien valtionosuuksiin ei kosketa, mutta yhteisöveron tuoton jaosta on tarkoitus keskustella kirkon ja kuntien edustajien kanssa jo ennen budjettiriihtä.

Emissiovoitot mennyttä

Vielä ensi vuonna budjetin menopuolta kasvattaa 1,2 miljardin edestä budjettitekninen seikka, eli ns. emissiovoittojen menetys.

Emissiovoittoja syntyy kun valtio myy yleistä tasoa korkeakorkoisempia velkakirjoja, mutta ylikorkoisten velkapaperien kauppa on alkanut tyrehtyä, kun markkinaraha hakeutuu pörssiin.

Tänä vuonna menetettyjä tuloja tulee viisi miljardia. Ne ovat olleet mukana nostamassa tämän vuoden budjetin loppusummaa 195 miljardiin markkaan, tasolle joka Niinistön mukaan on "ylenmäärin liian suuri".

STT-IKK
24.7.1998


POLITIIKKA -SIVULLE