Belgian pääministeri Dehaene

EU:n laajennuttava kustannuksia säästäen


Suomen ja Belgian pääministerit totesivat olevansa samoilla linjoilla EU:n kehittämisestä: pienten maiden vaikutusvalta on turvattava, EU:n päätöksentekoa on tehostettava ja unionin laajentumisen kustannukset on pidettävä kurissa.



Belgian pääministeri Jean-Luc Dehaene sanoi Suomen-vierailullaan, ettei EU:n laajentuminen saa johtaa unionin budjetin kasvuun yli nykyisen rahoituskaton, joka on 1,27 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta.

Nykyisin EU kerää jäseniltään 1,1 prosenttia, ja kasvunvara on tarkoitus käyttää itälaajentumisen rahoittamiseen.

- Meidän on tehtävä valintoja. Emme voi ratkaista tulevia ongelmia paisuttamalla budjettia, Dehaene sanoi.

Dehaene keskusteli lähinnä EU-aiheista pääministeri Paavo Lipposen (sd.) sekä valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) kanssa.

Aluetukien laskettava hitaasti

Dehaene sanoi Belgian pitävän tärkeänä, että kun aluetukia leikataan nykyisiltä jäsenmailta, tapahtuu se asteittain, jotta muutokseen ehditään sopeutua. Maataloustukien tulee Belgian mielestä jatkossakin kulkea EU-budjetin kautta; Dehaene torjui ajatuksen siirtymisestä kansallisesta kassasta maksettaviin tukiaisiin.

Saksan, Hollannin, Itävallan ja Ruotsin toiveista pienentää nettomaksujaan EU-budjettiin Dehaene totesi, että asiasta on keskusteltava, mutta hänen mielestään EU ei voi toimia ilman tiettyä solidaarisuutta maksutaakan jaossa.

- Jos maksuosuuksista keskustellaan, on puhuttava myös Britannian saamasta maksualennuksesta, jonka aikoinaan ajoi läpi pääministeri Margaret Thatcher, Dehaene huomautti. Lipponen torjui ajatuksen, että Suomi joutuisi maksamamaan muiden alennuksista.

- Suomesta on tulossa nettomaksaja. Milloin se tapahtuu, riippuu maatalous- ja aluetukien uudistuksista, mutta Suomi ei halua maksaa lisää, jotta nykyiset nettomaksajat saisivat maksaa vähemmän, Lipponen sanoi.

Pienten maiden tehtävä yhteistyötä

Lipponen ja Dehaene totesivat olevansa samoilla linjoilla EU:n kehittämisestä. Molemmat pitävät tärkeänä, ettei pienten maiden vaikutusvaltaa kavenneta unionin päätöksenteossa, ja molemmat haluavat voimistaa EU:n instituutioiden - komission, parlamentin ja EY-tuomioistuimen- vaikutusvaltaa.

- On tärkeää, että pienet maat tekevät yhteistyötä lisätäkseen vaikutusvaltaansa EU:ssa. Meillä pienillä mailla on eurooppalainen katsantotapa, suurilla mailla on joskus taipumusta nähdä oma etunsa ja eurooppalainen etu samana asiana, Dehaene sanoi.

Pohjoinen ulottuvuus kannatettava aloite

Suomen aloite luoda EU:lle pohjoinen ulottuvuus sai Dehaenen täyden tuen. Se täydentää hänen mielestään EU:n politiikkaa Välimeren alueella.

- On aivan loogista, että pohjoisessa on vastaavanlaista toimintaa. Toivottavasti voimme Suomen puheenjohtajakaudella pitää ministerikonferenssin pohjoisesta ulottuvuudesta, Dehaene sanoi.

Lipposen mukaan mahdollisen ministerikonferenssin asialistalla olisi muun muassa energia- ja ympäristökysymyksiä. Hanketta käsitellään joulukuussa Wienin huippukokouksessa, kun EU-komissio esittelee ehdotuksensa siitä.

STT-IKK
24.7.1998

POLITIIKKA -SIVULLE