Perjantain politiikkaa lyhyesti



Vähimmäistuomio raiskauksesta nousee vuoteen

Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina uudet mm. seksuaalirikoksia koskevat rikoslain säännökset, jotka tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Nykyinen väkisinmakaamista koskeva säännös korvautuu raiskausta koskevalla säännöksellä.

Vähimmäistuomio raiskauksesta nousee puolesta vuodesta vuoteen. Törkeästä raiskauksesta eli ruumiinvamman, vakavan sairauden tai hengenvaarallisen tilan aiheuttamisesta vähimmäistuomio on kaksi vuotta.

Raiskaus on törkeä myös, jos sen tekevät useat tai siinä aiheutetaan erityisen tuntuvaa henkistä ja ruumiillista kärsimystä. Törkeäksi teon tekee myös raaka, julma tai nöyryyttävä tekotapa tai ampuma- tai teräaseen käyttö.

Lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty teko katsotaan pakottamiseksi sukupuoliyhteyteen. Lieventävä seikka voi olla väkivallan käytön vähäisyys. Tästäkin rikoksesta seuraa aina vankeutta, mutta enimmäisrangaistus on kolme vuotta kun se raiskauksesta on kuusi vuotta.

Termiä "lievä raiskaus" ei laissa ole.

Uusi laki tekee lapsipornon hallussapidon rangaistavaksi. Muita kuin seksuaalirikoksia koskevat uudistukset tekevät mm. todistajan uhkaamisen rangaistavaksi. Rangaistavaksi tulee myös se, jos antaa sakon määräämistä varten olennaisesti vääriä tietoja maksukyvystään.

Liikennevalvontaa haittaaville laitteille kielto

Liikennevalvontaa ei saa enää häiritä minkäänlaisin teknisin laittein. Perjantaina vahvistettu laki kieltää elokuun alusta käyttämästä tai pitämästä hallussa sellaisia välineitä, jotka on tarkoitettu paljastamaan tai häiritsemään tieliikenteen valvonnassa käytettäviä laitteita.

Tutkanpaljastinten käyttö on ollut kiellettyä aikaisemminkin, mutta nykyinen laki ei ole kieltänyt uusimpia paljastus- ja häirintävälineitä. Nopeuksien lisäksi poliisi pystyy valvomaan ajoetäisyyksiä sekä liikennevalojen ja suurimpien sallittujen painojen noudattamista. Lasertutkien paljastuslaitteet kielletään vasta uudella lailla.

Uusi laki ennakoi myös tulevaa kehitystä. Sen avulla yritetään estää liikenteenvalvontaan tulossa olevan digitaalisen tiedonsiirron häiritsemistä.

Kiellon rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa ja kielletty laite tuomitaan valtiolle menetetyksi.

Koulutuspäivärahaa työttömille omaehtoiseen opiskeluun

Elokuun alusta tulee voimaan työttömien omaehtoista opiskelua koskeva ns. koulutuspäivärahalaki. Perjantain presidentin esittelyssä annettiin lakia täydentävä asetus.

Koulutustaan täydentävälle tai uuteen ammattiin opiskelevalle työttömälle voidaan maksaa hänen ansiopäivärahansa, peruspäivärahansa tai työmarkkinatukensa suuruista koulutuspäivärahaa.

Koulutuspäiväraha koskee vain aikaisintaan elokuussa opintonsa aloittavia työttömiä. Päivärahan saannin ehtona on pitkä työura eli vähintään 10 vuotta palkkatyötä tai 15 vuotta yrittäjyyttä. Edeltäneen vuoden aikana työttömänä on pitänyt olla vähintään 4 kuukautta. Kun koulutusrahan katto on 500 päivää, voi sitä ja työttömyyspäivärahaa saada yhteensä 586 päivältä.

Jo syksyllä 1998 opintonsa aloittavat saavat porkkanana koulutusrahaa 100 ylimääräiseltä päivältä. Pidennys koskee vain ansiopäivärahan saajia.

Työttömyysturvan Emu-puskurit vahvistettiin

Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina työttömyysetuuksien rahoitusta, työttömyysvakuutusrahastoa ja suhdannepuskurointia koskevat lait, jotka tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

Uudistuksen myötä työttömyyskassojen keskuskassa muuttuu työttömyysvakuutusrahastoksi. Sinne luodaan tuottojen ja menojen erotuksena suhdannepuskuri, jolla tasoitetaan taloudellisista suhdanteista johtuvia työttömyysvakuutusmaksujen heilahteluja.

Työmarkkinajärjestöt sopivat nk. Emu-puskurin luomisesta viime syksynä. Työttömyysvakuutusrahastoa hallinnoivat juuri työmarkkinajärjestöt.

Suhdannepuskuriin on tavoitteena saada kokoon noin kolme miljardia markkaa vuosien 2002-2004 paikkeilla.

Samalla vahvistettiin vuoden 1999 työttömyysvakuutusmaksujen perusteet. Maksuja ei puskurin muodostamiseksi enää mitoiteta yksinomaan seuraavan kalenterivuoden arvioitujen menojen perusteella.

Puskurointia ei rahoiteta pelkästään maksuilla, vaan työttömyysvakuutusrahasto voi ottaa myös velkaa menojensa kattamiseen, jos se ei pysty kattamaan niitä suhdannepuskurin avulla.

Työttömyysetuuksiin käytetään ensi vuonna lähes 15 miljardia markkaa. Perustettava rahasto rahoittaa siitä noin yhdeksän miljardia, valtio vajaat viisi miljardia ja työttömyyskassat vajaat 600 miljoonaa markkaa.

Hemilä kannattaa tiukkaa budjettia

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) kannattaa valtiovarainministeriön tiukkaa budjettilinjaa ensi vuodeksi.

Hemilä arvioi torstaina Vihdissä, että valtiovarainministeriön peruslinjaus on oikea aikana, jolloin talous kasvaa lujaa vauhtia.

EU:n maatalousministerien kokouksesta palannut Hemilä kertoi Kemira Agron Kotkaniemipäivään saapuneille viljelijöille, että Agenda 2000 -esitys näyttää kehittyvän toivottuun suuntaan.

Esimerkiksi öljykasvien ja maidon osalta komission aiemmat tiukat esitykset tuskin toteutuvat sellaisinaan muiden maiden vastustuksen takia, Hemilä arvioi elintarvikealan uutispalvelun Finfoodin mukaan.

Agenda 2000 -esitykseen tehtävien muutosten valmisteluprosessi on tänä kesänä viivästynyt mm. Mercosur-vapaakauppasopimuksen valmistelun takia. Hemilän mielestä viivästyksestä ei ole suurtakaan haittaa Suomen tavoitteiden saavuttamiselle.

Hemilä valoi uskoa tulevaisuuteen arvioimalla, että maatilataloudelle on Suomessa hyvä tulevaisuus sen jälkeen kun Agenda 2000:n avoimet kysymykset on ratkaistu.

Koonnut 24.7.1998
ILPO KIURU


POLITIIKKA -SIVULLE