Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti



Järventaus nostaisi tuomareiden palkkoja

Oikeusministeri Jussi Järventaus (kok.) haluaa korottaa tuomareiden palkkoja. Järventaus kertoo Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan haastattelussa keskiviikkona, että ministeriö ottaa asian esille elokuun budjettiriihessä.

Järventauksen mukaan kansalaisten oikeusturva edellyttää tuomareiden palkkojen pitämistä sellaisella tasolla, että osaavat lakimiehet hakeutuvat alalle myös tulevaisuudessa.

Oikeusministerin mukaan ongelma on suurin ensimmäisen asteen tuomioistuimissa, vaikka käräjätuomareiden tilanne viime kierroksella hieman korjaantuikin.

Parempi palkkaus voisi myös vähentää korkeimman oikeuden tuomareiden intoa toimia välimiestehtävissä. Tuomareiden sivutoimien liika laajentuminen on Järventauksen mielestä ongelmallista. Sivutoimista voi hänen mukaansa syntyä sidonnaisuuksia, jotka heikentävät tuomareiden riippumattomuutta.

Ilaskivi toimitti komissiolle autoverotapauksia

EU-parlamentaarikko Raimo Ilaskivi toimitti EU-komissiolle toistakymmentä käytännön esimerkkiä siitä, miten käytettyjä autoja on Suomeen tuotaessa verotettu.

- Ne kertovat eri tullauspisteissä noudatettavista erilaisista käytännöistä, maahan tuotujen autojen perusteettomista haltuunotoista sekä täysin kohtuuttomilta tuntuvista veroseuraamuksista varsinkin Ruotsiin verrattuna, Ilaskivi sanoi.

EU-komissio antoi keväällä virallisen huomautuksen Suomelle käytettyjen tuontiautojen verotuksesta. Suomi on luvannut muuttaa järjestelmäänsä.

Veroasioista vastaava komissaari Mario Monti oli pyytänyt Ilaskiveltä käytännön esimerkkejä Suomen verotuksesta.

Ydinvoima jakaa kansan kahtia

Taloustutkimuksen tekemän mielipidemittauksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista on ydinvoiman lisäkäytön puolella ja 50 prosenttia sitä vastaan. Tutkimus julkaistiin keskiviikkona Helsingin Sanomissa.

Kokoomuksen ja Rkp:n kannattajista selvä enemmistö on ydinvoiman lisärakentamisen kannalla. Sdp:ssä lisärakentamisen kannattajilla on niukka etumatka. Muissa puolueissa lisärakentamisen vastustajia on enemmän.

Samassa yhteydessä tiedusteltiin mielipiteitä Suomen Eurooppa-politiikasta. Myös näissä vastauksissa näkyy kahtiajako. Puolet on valmis hyväksymään EU- ja Emu-jäsenyyden, puolet vastustaa sitä.

Myönteisimmin jäsenyyteen suhtautuvat Kokoomuksen, Rkp:n ja Sdp:n kannattajat. Natoa sen sijaan vastustaa selvä enemmistö. Kyselyyn vastasi maalis-kesäkuussa yli 8500 ihmistä.

Leppä palaamassa politiikkaan

Turun entinen kaupunginjohtaja, nykyinen yksityisyrittäjä Juhani Leppä (kok.) on tulossa kokoomuksen listoille ensi kunnallisvaaleissa.

Leppä on sanonut, että hän haluaa palata takaisin politiikkaan. Turun kokoomuksen johto katsoo, että Leppä kelpaa kokoomuksen listoille ensi kunnallisvaaleissa.

- Leppä on suorittanut oikeuden määräämät velvoitteensa. Tässä suhteessa hän on tasavertainen yhteiskunnan kansalainen. En näe estettä sille, että hän olisi mukana kokoomuksen listoilla, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Petri Lahesmaa (kok.) pohtii tiistaina Turun Sanomissa.

Vihriälä haluaa lisää ministereitä

Kansanedustaja Jukka Vihriälä (kesk.) haluaa seuraavaan hallitukseen maa- ja metsätalousministerin lisäksi maaseutuministerin, joka vastaisi maaseudun kokonaisvaltaisesta huomioonottamisesta valtiontaloudessa. Maatalousministeri keskittyisi vaikeiden EU-kysymysten hoitoon.

Vihriälä sanoi keskiviikkona Jalasjärvellä, että maaseutuministerin lisäksi Suomen EU-puheenjohtajuus vaatii lisää ministereitä myös eräisiin muihin ministeriöihin.

Vihriälä vaati maatilatalouden kehittämisrahaston varojen lisäämistä 250 miljoonalla markalla. Rahaston toiminta olisi hänen mielestään jaettava kolmeen osaan eli perusmaatalouden rahoituksesta huolehtimiseen, maaseutuyrittämisen ja maaseutuasumisen rahoittamiseen sekä EU-osarahoitteisiin rahoittamiseen.

Väyrynen löysi Pohjantähti-avustajan

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) on ottanut Pohjantähti-opistossaan työskenteleväksi avustajakseen kasvatustieteiden maisteri Eija Alaraasakan Helsingistä.

Väyrynen korostaa, että Alaraasakka ei toimi opiston rehtorina. Sitä virkaa ei lainkaan perusteta. Alaraasakka on kirjoittanut ylioppilaaksi Väyrysen kotikunnasta Keminmaasta vuonna 1989.

HYY: Opintotuen asumislisä kannustaa avoliittoihin

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta sanoo opintorahaan sidotun asumislisän kannustavan opiskelijoita avoliittoihin.

Opiskelijat ovat elämäntilanteesta riippuen kahden erillisen tukijärjestelmän piirissä. Yksin omalla vuokrasopimuksella asuvat saavat opintorahaan liittyvää asumislisää ja perheelliset opiskelijat yleistä asumistukea.

Opintotuen asumislisä on kuitenkin sidottu opintoihin ja sitä myönnetään ainoastaan niinä kuukausina, joina opiskelija suorittaa opintoja. Kesällä opiskelumahdollisuudet ovat kuitenkin heikommat kuin talvella, eikä kesätöitäkään riitä kaikille. Tämä voi antaa opiskelijoille kimmokkeen siirtyä avoliiton kautta yleisen ympärivuotisen opintotuen piiriin.

- Opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa asumisessaan verrattuna muihin kansalaisiin, toteaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri Paavo Östberg.

Ylioppilaskunnan mukaan asumisen tukijärjestelmiä onkin yhtenäistettävä siten, että opintotuen asumislisä muutetaan ympärivuotiseksi ja irrotetaan opiskelukytkennästä.

Koonnut 24.7.1998
ILPO KIURU


POLITIIKKA -SIVULLE