Liki puolitoista miljoonaa jo kuollut

Tulitauko Sudaniin nälänhädän vuoksi


Sudanin hallitus ja kapinalliset ovat suostuneet alueellisesti rajoitettuun tulitaukoon, jotta YK pystyy toimittamaan ruoka-apua noin 2,6 miljoonalle sodan jaloissa nääntyvälle siviilille. 15 vuotta kestäneessä sodassa ja sen aiheuttamassa nälänhädässä on kuollut jo 1,3 miljoonaa ihmistä.



Sisällissodassa etelän pitkälti kristitty musta väestö tavoittelee suurempaa itsenäisyyttä kiihkoislamilaisten arabien hallitsemasta Pohjois-Sudanista.

Sudanin ääri-islamilainen hallitus ja etelän kristitty kapinallisaremija SPLA ovat julistaneet erilliset tulitauot, antaakseen YK:lle tilaisuuden toimittaa apua maan nälkää näkeville. Avustusjärjestöjen mukaan maassa on 2,6 miljoonaa ihmistä elintarvikeavun tarpeessa.

Tulitaukoa ovat ehdottaneet sekä YK:n edustajat että Englannin ulkoministeri Derek Fatchet, joka tapasi niin kapinallisia kuin hallituksenkin edustajia.

Tavoitteena on luoda ns. "rauhan käytäviä" teiden, joen ja rautateiden kohdalle. Operaatio tapahtuu seitsemän Afrikan maan yhteistyöjärjestön IGAD:in johdolla. Aselepo on heiveröinen, mutta avustusjärjestöjen mukaan se on parempi kuin ei mitään.

- Tämä on humanitaarinen aselepo, joka rajoittuu alueisiin, jotka kärsivät vakavasti nälänhädästä eikä sillä ole mitään tekemistä itse sodan ja rauhan kysymysten kanssa, SPLA:n edustaja Pagan Amumn kertoi lehdistötilaisuudessa. Hän lisäsi, että SPLA varaa itselleen oikeuden puolustautua, jos sitä vastaan hyökätään.

1,3 miljoona kuollutta

Viimeiset 15 vuotta Etelä-Sudanin musta ja pitkälti kristitty väestö on taistellut itselleen suurempaa itsenäisyyttä ääri-islamilaisten hallitsemasta maasta.

Sota on tehnyt etelässä suurta tuhoa. Kyliä on poltettu, satoja tuhansia ihmisiä paennut kodeistaan ja noin 1,5 miljoonaa ihmistä kuollut.

Nälkää on käytetty sodassa aseena. Avustusjärjestöt ovat moittineet Sudanin hallitusta siitä, että se on rajoittanut ruoka-avun jakelua etelään. Se esti pitkään YK:n avustusoperaatiota käyttämästä enempää kuin yhtä lentokonetta ruokakuljetuksiin.

Sodan juuret historiassa

Sisällissodan juuret ovat historiassa. Sudan on jakautunut kahtia sekä uskonnollisesti että taloudellisesti. Valta on ollut pohjoisen arabeilla, jotka aikoinaan mm. myivät etelän mustia orjiksi.

Verinen sisällissota alkoi heti kun Sudan itsenäistyi 1956. Etelän vapaustaistelun kärjessä on Sudanin Kansan Vapautusarmeija SPLA, jota johtaa John Garang.

Sudan on ääri-islamilainen maa, jossa poliittinen toiminta on kielletty, salainen poliisi valvoo kansalaisia ja hallitus syyllistyy törkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin kuten silpomisrangaistuksiin.

Presidenttinä toimii kenraali Omar al-Bashir, joka kaappasi vallan 80-luvulla. Hänen aisaparinaan toimii ääri-islamilainen uskonnollinen johtaja Hassan Al-Turabi, joka on parlamentin puhemies.

Kapinallisten asema vahvistuu

Sisällissota on vuosikausia noudattanut samaa kaavaa: sadekaudella kapinallisten sissiarmeija etenee, kuivalla kaudella hallituksen teknisempi armeija ottaa alueet takaisin.

90-luvun alussa kapinalliset kokivat suuria takaiskuja. Etelän kapinallisten tärkein tukija Etiopian diktaattori Mengistu syrjäytettiin. Lisäksi kapinallisarmeija hajosi heimoriitoihin. Sen kakkosmies Riak Machar vei sotilaansa hallituksen riveihin.

90-luvun puolivälissä sotaonni kääntyi. Kapinajohtaja John Garang yhdisti silloin voimansa pohjoisen opposition kanssa. Syntyi Kansallinen Demokratialiitto NDA. Sen myötä sotatoimia on laajennettu myös pohjoiseen.

NDA:ta johtaa Sadek al-Mahdi, entinen pääministeri, jolta kiihkomuslimit aikanaan kaappasivat vallan.

Kapinallisten asema on vahvistunut muutenkin. Osa loikkareista on palannut Garangin joukkoon. Lisäksi Etiopia ja Eritrea tukevat kapinallisia ja NDA:ta. Todellinen tukija lienee USA - jonka antamaa apua maat edelleen välittävät.

Tällä hetkellä SPLA hallitsee liki koko etelän maaseutua. Siltä puuttuu kuitenkin voima vallata alueen suuret kaupungit ja pitää hallituksen armeija pois alueelta.

Hallitus kansainvälisesti ahtaalla

Sisällissota syö köyhän Sudanin resursseja. Hallitusta ajaa ahtaammalle se, että Sudaniin kohdistuu useita talouspakotteita.

Esimerkiksi USA pitää Sudania kansainvälisen terrorismin tukijana ja YK:n ihmisoikeuskomitea syyttää Sudania orjatyövoiman käytöstä, tuomittujen ristiinnaulitsemisesta sekä lasten pakkovärväyksestä armeijaan.

Poikien pakkovärväys herättää vastustusta myös Sudanissa. Hiljattain nousi kohu jopa Sudanin tarkoin valvotussa lehdistössä, kun armeija surmasi yli 200 koulupoikaa näiden yrittäessä luvattomalle kotilomalle armeijan leiriltä.

Ahtaalle joutunut hallitus on esiintynyt viime aikoina sovinnollisesti. Se otti yllättäen joitakin oppositiohahmoja hallitukseen ja tarjoilee kansanäänestykseen uutta perustuslakia, joka lupaa poliittisia vapauksia.

NDA:n johtaja Sadek al-Mahdi leimasi kummankin hankkeen pelkäksi näytelmäksi.

Leikkirauhasta oikeaan?

Näytelmiä hallitus on yrittänyt ennenkin. Huhtikuussa 1997 allekirjoitettiin näyttävin seremonioin "rauhansopimus etelän kapinallisten kanssa".

Tosiasiassa allekirjoittajina olivat Garangin kapinallisarmeijasta loikanneet sissijohtajat. Osa näistä "etelän edustajista" oli allekirjoitushetkellä jo mukana hallituksen elimissä tai sen armeijan kenraaleina.

Vasta viime marraskuussa hallitus ja Garang suostuivat myös todellisiin rauhanneuvotteluihin alueen maiden yhteistyöjärjestö IGADin johdolla Keniassa.

Sovittu kansanäänestyksestä

IGAD'in johtamissa rauhanneuvotteluissa on nähty jo kaksi neuvottelukierrosta. Ensimmäinen juuttui marraskuussa erimielisyyksiin islamin asemasta ja etelän autonomian asteesta.

Toukokuun neuvotteluissa näissä asioissa ei edetty tuumaakaan, mutta siellä tehtiin periaatteellinen sopimus etelän autonomiaa koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä.

On epäselvää, kuinka todellinen tuo sopimus on. Veisi vuosia rakentaa sodan runtelemaan maahan ja poltettuihin kyliin sellaiset äänestäjärekisterit, että edes jossain määrin luotettavat vaalit voitaisiin pitää.

Kovat ristiriidat

Mielipide-erot hallituksen ja kapinallisten välillä ovat vahvat. Ääri-islamilainen hallitus tahtoo pitää islamilaisen lain eli sharian voimassa koko maassa ja tekisi maasta liittovaltion.

Etelän kapinalliset taas vaativat laajempaa autonomiaa, esimerkiksi valtioliiton muodossa eivätkä hyväksy iranilaismallista islamilaista yhteiskuntamuotoa edes maan pohjoisosiin.

Islamilaisen valtion kaataminen on neuvottelujen vaikein kohta. Se merkitsisi käytännössä Sudanin nykyjohdon panemista viralta. Toisaalta se on koko NDA:n tavoite, joten tästä vaatimuksesta luopuminen merkitsisi SPLA:lle omien liittolaistensa pettämistä.

LAURI KAIRA
24.7.1998
Kairo

ULKOMAAT -SIVULLE