Ruotsi ja Suomi löysivät yhteisen politiikan



Eri tahtiin kulkeneet naapurit ovat löytäneet yhteisen turvallisuuspoliittisen sävelen. EU:n selkänoja, Venäjän tilanne ja muut yhteiset intressit yhdistävät Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikkaa, arvioivat tutkijat. Yhteinen Itämeri-aloite sekä käsi kädessä kulkevat helikopterikaupat eivät vielä viime vuosikymmenellä olisi tulleet kuuloonkaan. Lämpimistä suhteista huolimatta sotilasliitto on kuitenkin poissuljettu, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta.


Tällä viikolla Suomi ja Ruotsi esittelivät Pohjoismaiden ulkoministerikokouksessa yhteisen aloitteen Itämeren alueen turvallisuuden edistämiseksi. Samaan aikaan Ruotsi ilmoitti, että se aikoo odottaa Suomea omassa helikopterihankintapäätöksessään.

Turvallisuusaloitteessa korostetaan, että Itämeren alueella ei ole sotilaallisia uhkia. Poliittis-sotilaallinen yhteistyö on osa laajaa turvallisuutta, eikä Itämeren aluetta tule erottaa koko Euroopan yhteisestä turvallisuudesta. Suomi ja Ruotsi tekevät ehdotuksia käytännön sotilaallisesta yhteistoiminnasta ja tarjoavat naapurimaille mahdollisuutta keskinäisen sotilaallisen avoimuuden lisäämiseen.

Yhteisessä keskustelupaperissa tarkastellaan muun muassa kansalaisturvallisuuteen kohdistuvien uusien uhkien hallintaa muun muassa siviili- ja sotilasviranomaisten yhteistyöllä.

Aloitteessa käsitellään myös NATO:n rauhankumppanuuteen liittyviä toimintoja Itämeren alueen maiden kesken kuten yhteisiä harjoituksia ja koulutusyhteistyötä. Lisäksi pohditaan alueellisten näkökohtien ottamista huomioon sotilaallisia luottamusta ja turvallisuutta lisäävissä toimissa.

Suomi ja Ruotsi ilmoittavat, että ne kumpikin tarjoavat välittömästi naapurimaille mahdollisuutta tehdä ylimääräinen arviointikäynti ja tarkastus niiden puolustusvoimiin vastavuoroisuuden pohjalta.

Liikkumavara EU:n tuella

Tutkija Arto Nokkala Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta näkee, että kyseessä on turvallisuuspoliittisen profiilin nosto, joka ulotttu alueelliselle tasolle. Hänen mukaansa aloite heijasteleekin positiivisen kansainvälisen kehityksen mukanaan tuomaa maiden kasvanutta turvallisuuspoliittista liikkumavaraa.

- Ennenkaikkea Suomi on ollut varovainen alueellisella tasolla, hän muistuttaa lähihistoriasta.

Aloitteella on yhteytensä EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen. Nokkalan mukaan voikin sanoa jopa niin, että EU on antanut selkänojaa laajemmalle turvallisuuspoliittiselle liikkumavaralle. Tilaa on hänen mukaansa vielä pitemmälle menevillekin aloitteille.

Samalla EU-jäsenyyden myötä on tullut myös paineita pehmentää sotilaallisten tekijöiden vaikutusta turvallisuuteen. Perinteisesti Suomessa on pidetty sotilaallinen ja ei-sotilaallinen turvallisuus erillä toisistaan. Nyt kuilu on kutistumassa.

Nokkala puhuu sotilaallisesta verkostoitumisesta. Perinteisen liittoutumisen sijaan kyse on uudesta yhteistyöstä, jolla vähennetään riskejä ja keskinäisen vastakkainolon mahdollisuutta.

Vastaus Venäjälle

- Itämeren aluetta koskevan aktiivisuuden lisääntyminen kytkeytyy siihen, että tiedetään, mikä on NATO:n laajenemisvaihe.

Nokkala toteaakin, että Baltian maiden jäätyä laajenemisen ulkopuolelle on paljon kysymyksiä, joita alueen valtiot voivat yhdessä hoitaa Baltian ja Venäjän välisten ongelmien hoitamiseksi. Hän muistuttaa myös Kaliningradista, jonka saaminen mukaan yhteistyöhön on niinikään taustalla.

Nokkalan mukaan aloitteella voidaan myös panna vauhtia keskusteluille, joiden osapuolina ovat Itämeren valtioiden ja Venäjän lisäksi myös NATO, EU ja Yhdysvallat.

Tiistaina esitelty aloite on vastaus Venäjän viime syksynä tekemään esitykseen Baltian maiden turvatakuista. Presidentti Boris Jeltsin esitti lokakuussa Liettualle, että Venäjä, Yhdysvallat ja halukkaat Euroopan maat, myös Pohjoismaat voisivat yhdessä antaa Baltian maille turvallisuustakuut.

Venäjän ehdotusta pidettiin uutena yrityksenä sammuttaa Baltian maiden toiveet NATO:on liittymisestä.

Suomen ja Ruotsin nyt tekemässä aloitteessa tähdennetään, ettei se luo turvallisuustakuita, vaan ehdotetut toimet rakentuvat kunkin maan vapaasti valitsemaan turvallisuusratkaisuun ja asianomaisten valtioiden suostumukseen.
- Moskovan ensireaktio on positiivinen, arvioi ulkoministeri Tarja Halonen keskiviikkona STT:lle.

Venäjä luo ilmaston yhteistyölle

Suomen ja Ruotsin yhteisen turvallisuuspoliittisen profiilin nostosta on Nokkalan mukaan useita esimerkkejä. Maat olivat yhdessä vaikuttamassa Amsterdamin sopimuksen puolustusulottuvuuden määrittelyyn, jossa puhuttiin WEU:n asemasta. Nyt Ruotsi on tulossa mukaan EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen.

Suomi ja Ruotsi aikatauluttavat omia helikopterikauppojaan yhteen ja hakevat näin säästöjä. Moinen yhteistyö ei vielä takavuosina olisi tullut kuuloonkaan. Nokkalan mukaan se on osoitus siitä, että valtioiden välinen koordinaatio on lisääntymässä.

- Jos lähdetään siitä, että Venäjän kehitys on kohti vakautumista, niin Suomella ja Ruotsilla on erittäin hyvät mahdollisuudet mennä pitemmälle.

Nokkalan mukaan Suomen ja Ruotsin yhteistyössäkin juonena on kuitenkin se, ettei Venäjä näe EU:n laajenemista ongelmana.

Puolustusyhteistyö poissuljettu

- Trendi yhteistyölle on olemassa, vahvistaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta. Maita yhdistää paitsi maantiede myös samanlainen turvallisuuspoliittinen perusratkaisu: EU-jäsenyys, liittoutumattomuus ja yhteistyö NATO:n kanssa.

- Suomella ja Ruotsilla on hyvinsamantyyppisiä intressejä Baltian maiden ja Venäjän suuntaan. On olemassa paljon tekijöitä, jotka tekevät mahdolliseksi ja jopa tarpeelliseksi yhteistyön harjoittamisen.

Erojakin toki on ja yhteistyölle tulevat myös rajat vastaan. Vaahtoranta toteaa, että erot havaittiin jo keskustellussa, joka käytiin siitä miten EU:n tulisi aloittaa neuvottelut Baltian maiden kanssa.

Suurempana näkemyserona on vielä suhtautuminen EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Maiden yleisessä mielipiteessä on niinikään selviä eroja turvallisuuspolitiikan suhteen.

- Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on minusta poissuljettu vaihtoehto. En usko, että tämän tyyppinen kehitys on mahdollista. Vaahtoranta huomauttaakin, että sotilaallisessa puolustuksessa Suomea ja Ruotsia erottaa vielä suuret tekijät.

Yhteiset turvallisuuspoliittiset intressit sekä tarve tietää se mitä toinen ajattelee ja tekee syventää kuitenkin poliittisen tason yhteistyötä.
- Kumpikaan maa ei varmasti halua sen tilanteen toistuvan mikä tapahtui kun Ruotsi päätti hakea EU-jäsenyyttä ilman että Suomea informoitiin siitä etukäteen.

PETE PAKARINEN
24.4.1998


POLITIIKKA -SIVULLE