Laitinen: Politiikka saa tilaa velkaantumisen pysähtyessä


SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen toivoo, että politiikka saa ensi vaalikaudella jälleen tilaa, jos ja kun valtion lisävelanotto pysähtyy.

Kari Laitinen uskoo uskoo, että ihmiset alkavat kiinnostua periaatteellisemmista kysymyksistä, kuten sosiaalipolitiikan tulevaisuudesta tai työn ja työllisyyden arvostuksesta. Lähes koko 90-luvun poliittinen järjestelmä on painiskellut valtion menojen leikkausten kanssa.

Puolueet ovat saaneet selittää kansalle ratkaisuja parhain päin, mutta mitään kovin myönteistä ei ole ollut tarjota.

Seuraavissa vaaleissa asiat voivat olla toisin. SDP:n puoluesihteerinä vajaat pari vuotta toiminut Laitinen näkee uuden vaalikauden alkavan paljon optimistisemmissa tunnelmissa, mitä tilanne oli kaksien edellisten vaalien jälkeen.

- Politiikalle alkaa tulla tilaa, mikä on uusi ilmiö verrattuna koko 90-lukuun. Periaatteelliset, isommat kysymykset alkavat kiinnostaa ihmisiä, Laitinen uskoo.

Laitisen mielestä velanoton pysähtyminen merkitsee, että suurin oppositiopuolue keskusta on esittänyt perusteettomia uhkakuvia.
- Kysyn kepulta suoraan, onko tarkoitus nyt se, että tällä mustamaalauksella passivoitetaan ihmisiä, Laitinen heittää.

Keskustalta esille esityksiä sisällöistä

- Sparraisin Suomen keskustaa käymään pohdintaa myös sisällön osalta. Jos Esko Aho väittää, että pitäisi säästää 20 miljardia, olkoon hyvä ja esittäköön listansa. Kevään 1995 lista ei kelpaa, Laitinen sanoo viitaten edellisiin hallitusneuvotteluihin.

Laitinen sanoo toivovansa keskustalta vastauksia varsinkin Eurooppa-politiikkaa ja työreformia koskeviin kysymyksiin.
- Toivoisin, että joku nyt lopultakin keskustan sisällä määrittelisi, mitä se ihmeellinen työreformi on. Aina kun kysyn joltakin, tulee eri selitys, Laitinen sanoo.

Omille hallituskumppaneilleen kokoomukselle, vasemmistoliitolle, RKP:lle ja vihreille Laitinen ei samanlaisia vaatimuksia esitä. Hän kiittelee hallituksen pitäneen arvossa ohjelmaansa.

- Hallituksen sisällä on haettu pitkäjänteistä työtapaa. Hallitusohjelman painoarvo on ollut suuri. Ministeriryhmät ovat pohtineet asioita eli ne on otettu poliittisen vastuun piiriin, Laitinen sanoo.

Huomionarvoista on Laitisen mielestä se, että eduskunnassa ei enää vedota, että mennään "kirjan mukaan" eli hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat voineet yhdessä tehdä muutoksia hallituksen esityksiin.

Työllisyys, sivistys, asuminen ja palvelut

Laitinen haluaa nostaa esille neljä aihetta, joihin on paneuduttava seuraavalla vaalikaudella. Ne koskevat ihmisten työllistymistä, sivistysmahdollisuuksia, kuntien asuntopolitiikkaa ja yhteiskunnan palveluita.

- Me puhumme jatkossakin ihmisten työllistymisestä ja yhä enemmän jopa työelämän sisällöstä. Kaikki jaksamiseen, osaamiseen ja muuhun liittyvät asiat ovat yhä enemmän pinnalla, Laitinen sanoo.

Sivistysmahdollisuudet ovat Laitisen mielestä laajempi käsite kuin pelkkä koulutus, jonka painoarvo tosin myös lisääntyy. Alle kolmevitosilla on maailman huippuluokkaa oleva peruskoulutus ja he voivat vaihtaa ammattia helpommin kuin vanhemmat ikäluokat, jotka ponnistavat kansa- ja ammattikoulupojalta.

Laitinen korostaa, että kehitys menee oikeaan suuntaan eli ikääntyville työntekijöille ja pitkäaikaistyöttömille on jo ryhdytty räätälöimään henkilökohtaisia ratkaisuja. Sivistysmahdollisuuksien luomiseen kuuluu Laitisen mielestä myös se, että esimerkiksi urheiluhalleja rakennettaessa otetaan huomioon monikäyttöisyys. Väestön ikääntyessä tarpeet muuttuvat.

Kunnat laiminlyöneet asuntopolitiikan

Kuntien suhtautuminen asumiseen on Laitisen mielestä mennyt retuperälle. Tonttipolitiikalla ei ole varauduttu siihen, että ihmiset muuttavat työn perässä.

Esimerkiksi Helsingissä vuokra-asuntotuotannon vähentäminen on Laitisen mielestä käsittämätöntä. Se estää muuttoliikkeen, estää nuorten ihmisten pääsyn kotoa pois aloittamaan omaa elämää ja nostaa asuntojen hintoja ja vuokratasoa.

Neljäs Laitisen listan aihe koskee palveluita.
- Tästä lamasta ei olisi selvitty näin hyvin ilman näin hyviä kunnallisia palveluja. Vaikka on jouduttu tinkimään, niin voimakkaimpanakin työttömyysaikana, jos molemmat huoltajat tai ainoa huoltaja olivat työttömänä, lapset ovat voineet lähteä kouluun, Laitinen huomauttaa.

Laitinen uskoo, että kyseisistä neljästä aiheesta keskustellaan kaikkien lähiaikoina pidettävien vaalien yhteydessä. Hän povaa poikkeuksellisen paikallisia ja alueellisia keskusteluja, on sitten kyse EU-vaaleista tai tasavallan presidentin vaaleista.

SDP valmistelee periaateohjelmaa

SDP:n omassa piirissä tuleviin vaaleihin valmistaudutaan uudistamalla puolueen periaateohjelmaa. Keskeiset pohdinnat koskevat työtä, yhteiskunnan suhdetta markkinoihin ja kansainvälistymistä.

- Itse olen ääneen miettinyt, että kun 1903 tehtiin sos.dem.puolueelle periaateohjelmaa, silloin puolueen nimeksi valittiin Sosialidemokraattinen puolue Suomessa, jolla haluttiin sanoa, että aate on hyvin eurooppalainen ja yhteinen, mutta olemme fyysisesti Suomessa. Silloin periaateohjelma oli hyvin paljon lainatavaraa, Laitinen sanoo.

Tänä päivänä SDP:llä on Laitisen mielestä kansainvälisesti enemmän annettavaa kuin otettavaa. Hänen mielestään Suomessa on pystytty luomaan työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen kesken toimiva keskusteluyhteys.

- Otetaan esimerkki, ettei muka olla valmistauduttu hyvin EMU:un. Missä muussa maassa on puskurikeskustelut käyty? Tämä on ainoa EU-maa, jossa on varauduttu työmarkkinoiden osalta tämäntyyppiseen uuteen tilanteeseen, Laitinen sanoo.

Viidet vaalit puolessatoista vuodessa

Laitinen laskee, että edessä on varsinainen vaalien suma: viidet vaalit puolessatoista vuodessa. Keväästä 1999 syksyyn 2000 mennessä käydään eduskuntavaalit, europarlamentin vaalit, tasavallan presidentin vaalien kaksi kierrosta ja kunnallisvaalit.

Vaalit työllistävät erityisesti puoluesihteereitä, joiden on rasvattava puoluekoneisto huippukuntoon, jos mieliä pärjätä. Puoluesihteerin on oltava tavattavissa eri tahoilla, jotta hän voi välittää viestejä puoluejohdolle, joka istuu hallituksessa.

Laitisen mielestä puolueiden järjestötyön merkitys lisääntyy samalla, vaikka politiikkaa tehdään yhä enemmän tiedotusvälineiden kautta.

- Suomessa on oikeastaan kaksi sellaista puolueorganisaatiota, jotka minun mielestäni toimivat verkostoitumisen kautta: on paikallisyhdistyksiä eri kunnissa ja kunnallispolitiikkaa yhdistäviä kunnallisjärjestötyyppisiä elimiä. Ne ovat Suomen sosialidemokraattinen puolue ja Suomen keskusta, Laitinen sanoo.

SDP ja keskusta hoitavat Laitisen mielestä asioita yhteisten kokoontumisen kautta, mitä tarvitaan jatkossakin. Ennen kokouksissa saatiin tietoa, jota nyt jakavat tiedotusvälineet. Yhteisiä kokoontumisia tarvitaan kuitenkin, koska asioita on voitava pohtia ja ratkaisuja on tehtävä yhdessä.

- Niissä muodostuu joukkohenkeä, jonka muodostuminen ei ole mahdollista median välityksellä. Medialla on tietty, yhä keskeisempi rooli. Tieto liikkuu yhä nopeammassa tahdissa, Laitinen sanoo.

Tulevissa eduskuntavaaleissa testataan Laitisen mielestä ensimmäisen kerran sähköpostien ja Internetin merkitys vaaleissa. Avainsana on, että tieto liikkuu nopeasti.

- Mediatiedottamisen rinnalla tarvitaan myös puolueen omaa tiedottamista, koska voi olla joitakin sellaisia historiallisia tilanteita, että joudumme lievästi täydentämään muodostunutta kuvaa, Laitinen sanoo.

STT-IA
27.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE