Viikonlopun politiikkaa lyhyestiTaina torjuu asevelvollisten määrän vähentämisenPuolustusministeri Anneli Taina (kok) torjuu ulkoministeri Tarja Halosen (SDP) esittämän ajatuksen, että vain osa asevelvollisista suorittaisi velvollisuutensa varsinaisessa aseellisessa palveluksessa.- Mikäli ehdotuksella on tarkoitettu, että sotilaallista koulutusta voitaisiin vähentää, niin olen asiasta eri mieltä, Taina sanoi sunnuntaina Ylen radiouutisten haastattelussa. Tainan mukaan aseisiin tarvitaan koko miespuolinen ikäluokka, koska Suomella on vähäiset resurssit mutta puolustettavanaan suuri alue. Muuta kriisinhallintakoulutusta voitaisiin Tainan mielestä antaa siviilipalvelusmiehille ja vapaaehtoisille naisille. Taina muistutti, että varusmieskoulutuksen suuntaviivat on jo sovittu puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä ja myös ulkoministeri Halonen on ollut mukana sitä hyväksymässä. Ulkoministeri Tarja Halosen mukaan laajempi kansalaispalvelu vastaisi paremmin nykyisiin laajan turvallisuuskäsitteen haasteisiin, sillä Suomen keinot vastata uusiin riskeihin ovat jääneet vanhanaikaisiksi. Halonen muistutti, että Suomessa palvelukseen kutsutaan suhteellisesti eniten miehiä koko Euroopassa.
Kokoomus haluaisi puhua ydinvoimastaKokoomus haluaa ottaa ydinvoiman mukaan tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz sanoo Sunnuntaisuomalaisessa, ettei neuvotteluissa voida sivuuttaa kysymystä viidennen ydinvoimalan rakentamisesta.Zyskowiczin mukaan kokoomus ei aio erityisesti nostaa ydinvoimakysymystä tulevien vaalien teemaksi. Hänen mukaansa ydinvoimaan joudutaan kuitenkin ensi vaalikaudella ottamaan kantaa. SDP:n ryhmänjohtaja Erkki Tuomioja taas katsoo, että kansanedustajilla pitää olla ydinvoima-asiassa vapaat kädet,eikä niitä saa hallitusohjelmalla sitoa. Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Martti Korhonen huolisi ydinvoiman esityslistalle, vihreiden Osmo Soininvaara ei.
Aho Lipposta suositumpi pääministeriksiKeskustan puheenjohtaja Esko Aho olisi Iltalehden teettämän kyselyn mukaan suositumpi ehdokas pääministeriksi kuin nykyinen pääministeri Paavo Lipponen. Ero on Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä kuitenkin niukka: Ahoa kannattaisi 28 prosenttia vastanneista, kun Lipposen osuus on 26 prosenttia. Sauli Niinistö sai kyselyssä 23 prosentin kannatuksen.Vaikka Ahon suosio on kasvanut, hänen menestymismahdollisuutensa pääkaupunkiseudulla ei kyselyn valossa näytä yhtä hyvältä. Helsinkiläisistä 55 prosenttia uskoo Lipposen saavan eniten ääniä. Niinistöä veikkaa voittajaksi 28 prosenttia vastaajista, ja vain 10 prosenttia uskoo Ahon mahdollisuuksiin ääniharavana. Iltalehti kysyi myös suhtautumista seuraavan hallituksen kokoonpanoon. Sen perusteella keskustan ja SDP:n hallitusyhteistyö ei saa laajaa kannatusta. Mieluisampana pidetään joko demarien ja kokoomuksen tai porvaripuolueiden yhteistä hallitusta. Esko Ahoa pääministeriksi haluavista 60 prosenttia haluaisi hallitukseen kokoomuksen kanssa. Vain 31 prosenttia lähtisi demarien kanssa samaan hallitukseen. Lipposen tukijoista 64 prosenttia ottaisi kumppanikseen kokoomuksen. Keskustan kelpuuttaisi 29 prosenttia. Niinistön kannattajien mielipiteet jakautuvat kahtia: 49 prosenttia kannattaa sinipunapohjaa ja 45 prosenttia porvarihallitusta. Kun ihmisiltä kysyttiin, kenet puheenjohtajista he ottaisivat oman pääministerisuosikkinsa hallituskumppaniksi, suosituin oli Niinistö 34 prosentillaan. Lipponen sai äänistä 20 prosenttia ja Aho 18 prosenttia.
Perussuomalaiset ja kokoomus vaaliliittoon KuopiossaPerussuomalaiset ja kokoomus aikovat osallistua vuoden 1999 eduskuntavaaleihin yhteisellä vaaliliitolla Kuopion vaalipiirissä. Vaaliliitosta kerrottiin lauantaina sekä perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä että Pohjois-Savon kokoomuksen piirikokouksessa Kuopiossa.Vaaliliitossa kokoomus aikoo asettaa 12 ehdokasta ja perussuomalaiset kaksi. Eduskunnassa Kuopion vaalipiiristä on 10 kansanedustajaa, joista yksi on kokoomuslainen. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini aikoo asettua ehdokkaaksi Kuopion vaalipiirissä. Espoolainen Soini perustelee vaalipiirivalintaansa sillä, että myös Itä-Suomesta tulee olla edes yksi eduskuntapuolueen puheenjohtaja. Soini luonnehti liittovaltuuston kokouksessa perussuomalaisia "sosiaalisen oikeiston" puolueeksi, joka puolustaa vähempiosaisia ja sosiaaliturvaa poliittisten vasemmistopuolueiden menetettyä uskottavuutensa. - Perussuomalaiset ottavat paikkansa puoluekentässä sosiaalisena oikeistopuolueena, joka lähtee pitävältä moraalis-isänmaalliselta arvopohjalta korostaen sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja peruspalvelujen turvaamista, Soini linjasi.
Perho: Asumisoikeusasuntoihin lisärahaa 500 miljoonaaKokoomuksen puoluesihteeri Maija Perho vaatii valtion budjettiin vähintään 500 miljoonan markan lisäystä asumisoikeusasuntojen rakentamiseksi. Perhon mukaan vilkkaan maassamuuton vuoksi kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista.- Erityisesti nuorten ja lapsiperheiden keskuudessa suosituista asumisoikeusasunnoista on pulaa. Vuonna 1992 hakijoita oli 13 700, kun viime vuonna asumisoikeusasuntoja jonotti lähes 50 000 taloutta, Perho perustelee. Perho esittää, että varat on otettava valtion budjetissa jo olevan 1,5 miljardin markan ehdollisesta asuntomäärärahasta ja päätökset tulisi tehdä mahdollisimman pikaisesti. Asumisoikeusasuminen sopisi Perhon mielestä myös palveluasumisen tarpeisiin. Niissä voitaisiin toteuttaa sellaisia sekamalleja, jossa samassa talossa tai samassa korttelissa mahdollistetaan omaishoito, yhteispalvelut ja muutenkin eri ikäisten ihmisten vuorovaikutus.
Halonen: Asepalvelu voitaisiin tehdä osaksi laajempaa kansalaispalveluaUlkoministeri Tarja Halosen (SDP) mielestä olisi aiheellista pohtia, pitäisikö Suomen varusmiespalvelujärjestelmää muuttaa siten, että sotilaallinen asepalvelu olisi vain osa laajempaa kansalaispalvelua.
Halonen ehdottaa pohdittavaksi järjestelmää, jossa ne, jotka eivät suorittaisi asepalvelusta, voisivat hankkia muita kriisinhallinnassa tarvittavia taitoja. Halonen pitää Suomen riskiarvioita moderneina, mutta vastaukset ovat vanhanaikaisia. Niissä ei huomioida riittävästi muita kuin puhtaasti sotilaallisia vaaratekijöitä. Halonen viittasi Ruotsin järjestelmään, jossa puolustusvoimat perustuvat samalla tavalla yleiseen asevelvollisuuteen. - Ruotsissa kuitenkin arvioidaan, että riittävä joukot voidaan kouluttaa kutsumalla alle puolet ikäluokasta asepalveluun. Suomessa palvelukseen kutsutaan suhteellisesti eniten miehiä koko Euroopassa. - Meidän tuleekin pohtia, onko tilanteemme verrannollinen Ruotsiin, Halonen esitti Suomenruotsalaisten Sosialidemokraattien turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Helsingissä lauantaina. Kansalaispalvelu toisi Halosen mielestä samalla tasa-arvoa alueelle, jossa se ei vielä vallitse.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE