BACK

Pääkirjoitus

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi


24.4.1998

Kelkankääntäjät

Keskusta vastusti Euroopan talous- ja rahaliittoa puoluekokouksensa päätöksen mukaisesti. Kun eduskunta päätti, että Suomi liittyy EMU:un ensimmäisten maiden joukossa, kesti keskustalta peräti vuorokausi kääntää kelkkansa. Tätä kaikki politiikkaa tarkkailevat osasivatkin jo odottaa.

Nyt keskusta tahtoo jonkinlaisen kansallisen pelastusohjelman, josta merkittävien puolueiden pitäisi ruveta neuvottelemaan jo vuotta ennen vaaleja.

Keskustan hallitushimot - tai kuten Ben Zyskowicz asian osuvasti muotoili: punamultakiima - pakottavat puolueen nyt esiintymään yhteistyökykyisenä ja anelemaan muita puolueita neuvotteluihin. Joita ei tule.

Keskustan esitys on taktisesti näppärä, mutta samalla kansanvaltaa halveksiva. Tapana on, että hallitukset muodostetaan vasta sitten, kun kansalaisten vaaleissa ilmaisema tahto tunnetaan.

Tätä ennen ei ole mitään aihetta etsiä mahdollista yhteistä ohjelmallista pohjaa, jonka avulla tuo tahto sitten välittömästi vaalien jälkeen syrjäytettäisiin.

Maassamme on istuvan ja edellisen presidentin kausilla siirrytty kohti normaaliparlamentarismia. Kehitys on ollut tervettä ja samalla tiellä on syytä jatkaa. Parlamentarismiin ei kuulu hallitusten muodostaminen ennen kuin kansa on saanut sanoa sanansa.

Hallituksen muodostavat ne puolueet, jotka vaalien jälkeen kykenevät sopimaan hallitusohjelmasta ja ministeripaikkojen jakautumisesta.

Siinä kysytään yhteistyökykyä.

ILKKA AHTOKIVI