Ilaskivi: Europankin toimien kontrolli tarpeen



Europarlamentaarikko Raimo Ilaskivi sanoo, että siirtyminen yhteiseen valuuttaan on johdonmukainen jatke sisämarkkinakehitykselle. Hän näkisi mielellään Sirkka Hämäläisen europankin johtokunnassa.


Kuluvan vuosikymmenen aikana unionia on kehitetty johdonmukaisesti Maastrichtin sopimuksen mukaisesti. Uusi, historiallinen lehti käännetään esiin vappuviikonloppuna Brysselissä, jossa päätetään yhteisen valuutta-alueen luomisesta.

Päätös on ainutlaatuinen ja monella tapaa kauaskantoinen: yhteisvaluutta euron mukana talouspoliittinen päätöksenteko keskittyy pääasiassa Saksan Frankfurtiin, Euroopan keskuspankin vankkojen seinien sisään.

- Yhteinen valuutta tuo uskottavuutta ja vakautta taloudenpitoon ja näin voidaan luoda kestävä jänne talouspolitiikkaan. Eurooppalaista ja etenkin suomalaista talouspolitiikkaa ovat värittäneet välillä kipeääkin tehneet devalvaatiot; nyt niiden aika talouspoliittisena täsmäaseena on ohi, toteaa kokoomuksen europarlamentaarikko Raimo Ilaskivi.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Euroopan keskuspankin pääjohtaja piti valita huippukokouksen yhteydessä toukokuun ensimmäisenä lauantaina, mutta nyt näyttääkin siltä, että pääjohtajan nimi ei selvinne ainakaan tässä kokouksessa. Myös keskuspankin johtokunnan jäsenten nimitys saattaa viivästyä laaditusta aikataulusta.

Selkeä erimielisyys vallitsee Ranskan ja Saksan välillä: Ranska petaa paikkaa keskuspankkinsa johtajalle Jean-Claude Trichet´lle ja Saksan ehdokas on hollantilainen Wim Duisenberg, nykyinen Euroopan rahapoliittisen instituutin johtaja. Ilaskiven mielestä järjen tulisi tässäkin asiassa voittaa.

Ilaskivi näkisi mielellään Hämäläisen EKP:ssa

- Kompromissihalukkuutta olisi löydyttävä, poteroiden kaivaminen ei tässä asiassa auta yhtään. Paineita kasautuu osittain suomalaistenkin niskaan.

- Valtiovarainministeri Sauli Niinistön olisi tehtävä virkamiehineen töitä, jotta näkisimme pääjohtaja Sirkka Hämäläisen keskuspankin johtokunnan jäsenenä. Se on näköalapaikka, jota ei ole varaa menettää, sanoo Ilaskivi.

- Hämäläinen lisäisi johtokunnan asiantuntemusta juuri pienten jäsenmaiden talousoloista, mikä palvelisi kokonaisuuden etua euroalueella, Ilaskivi perustelee.

Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja johtokunnan jäsenten nimet on oltava selvillä viimeistään heinäkuun alussa, jolloin sen toiminta alkaa. Tarkasti ottaen takarajana on 7. toukokuuta, jolloin parlamentin talouspoliittinen valiokunta kuulee valittuja henkilöitä.

Ei liian itsenäistä

Keskuspankista ollaan luomassa mahtitekijää, joka luo ja harjoittaa hyvin itsenäistä talouspolitiikkaa, monien mielestä liian itsenäistä. Ilaskiven mielestä sellainen vaara on selkeästi olemassa, että keskuspankki sulkeutuu korkeiden muurien sisälle ja vieraantuu todellisesta, vallitsevasta talouspolitiikan tilasta.

- Keskuspankin toimiin ja päätöksiin tulisi liittää automaattisesti laaja avoimuus ja myös poliittinen keskusteluyhteys, jolloin voitaisiin sulkea pois pelkkä suppea virkamiesosaaminen.

Jokin aika sitten kansanedustaja Kimmo Sasi oli myös samoilla linjoilla. Keskeisenä unionin instituutiona keskuspankin toimissa tulisi näkyä myös läheisyysperiaatteen soveltaminen käytäntöön.

Euroopan keskuspankin päätökset määrittävät pitkälti yhteisvaluuttamaiden keinot hoitaa talouspolitiikkaansa itsenäisesti: rahapolitiikan välineet, korko- ja valuuttakurssipolitiikka, ovat tulleet tiensä päähän. Erityisesti pienten jäsenmaiden taloudet on koettu haavoittuviksi, jos maata kohtaa ns. epäsymmetrinen shokki.

- Nousukauden aikana valtion talous tulisi saada niin hyvään kuntoon, että voimme kohdata tulevaisuudessa myös taantumat.

- Euron aikana vaikea taloudellinen taantuma voidaan voittaa vain entistä suuremmalla budjettipoliittisella liikkumavaralla, mikä on tietysti ongelmallista velkaantumiskriteereiden valossa, mutta vaihtoehtoja ei juuri ole, Ilaskivi sanoo.

- Sain ajettua talouspoliittisessa valiokunnassa ja parlamentissa läpi kannan, jonka mukaan maan velkaantuneisuutta tarkasteltaisiin koko suhdannekierron puitteissa eikä vain vuositasolla. Parlamentin kanta ei valitettavasti johtanut minkäänlaiseen tulokseen.

Ilaskivi kannattaa Suomen jäsenyyttä rahaliitossa, ei torvet soiden, mutta viileästi analysoiden. Rahaliiton edut ovat tämänhetkisen tietämyksen mukaan suuremmat kuin haitat ja merkittävissä poliittisissa päätöksissä tulisi olla niin, että pienemmän edun on väistyttävä suuremman tieltä.

Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa: eteen voi tulla hankaluuksia, mutta sama pätee luonnollisesti myös ulkopuolelle jäämiseen. Euron oloissa haasteita ei siis tule puuttumaan, suurimpina sitoutuminen tiukkaan rahapolitiikkaan ja ankaraan budjettikuriin.

HARRI MÄKELÄ
24.4.1998


POLITIIKKA -SIVULLE