SAK vaatii hallitukselta koulutusvakuutuksen kolmatta vaihetta


Suomen ammattiliittojen keskusliitto aikoo vaatia heti vapun jälkeen hallitukselta päätöstä koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen toteuttamisesta, totesi järjestön puheenjohtaja Lauri Ihalainen Turussa tiistaina.

Lauri Ihalaisen mielestä koulutusvakuutushanke jäisi ilman kolmatta vaihettaan keskeneräiseksi. Uudistus toisi työssäkäyville mahdollisuuden hankkia lisäkoulutusta, jonka aikana he saisivat ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen suuruista "opintorahaa". Tarpeen vaatiessa tukea maksettaisiin useammalta kuin 500 päivältä.

Ihalaisen mielestä suomalaista työkeskustelua vaivaa positiivisten vaihtoehtojen puute. Esimerkiksi suomalaisten into siirtyä eläkkeelle jo kuusissa kymmenissä ei johdu liian houkuttelevasta eläkejärjestelmästä, vaan työelämän kovuudesta.

- Vastaus ei ole nostaa eläkeikää, vaan luoda työelämään malleja, joiden varassa myös ikääntyvä työntekijä voi pärjätä. Muutoksiin pitää sopeutua, mutta sen pitää tapahtua turvallisesti eikä niin, että ikääntyvän työntekijän ainoa kunniakas tapa sopeutua on lähteä eläkkeelle, Ihalainen painotti.

SAK:ssa kelpona vaihtoehtona pidetään muun muassa mallia, jossa työuransa loppupuolella olevalla on mahdollisuus osa-aikaeläkkeen ja osa-aikatyön yhdistämiseen.

Joustosta puhujilla jäänyt vanha levy päälle

Ihalaisesta poliitikoilla, jotka yhä puhuvat työelämän joustoista, on jäänyt vanha, lama-ajan levy päälle. Ihalaisen mukaan SAK jäsenistön parissa tehdyt tuoreet tutkimukset osoittavat, että työntekijät alkavat olla lopen kyllästyneitä joustamisvaateisiin.

- Ristiriitaista on, että kun lamavuosina työntekijät joustivat, nyt hyvien vuosien tultua yhdessä pelastettua tulosta ei jaetakaan oikeudenmukaisesti, Ihalainen sanoi viitaten vielä yritysjohtajien optio-oikeuksien lietsomaan keskusteluun.

- Maahan pitäisi luoda pelisäännöt jonkinlaisesta tulokseen sidotusta palkkausjärjestelmästä, totesi Ihalainen ounastellen, että muussa tapauksessa ensi vuosituhannella paineet saattavat purkautua esimerkiksi suurina palkankorotusvaatimuksina.

STT-IA
29.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE