Eduskunta asettui puolustamaan Yleisradion nykylinjaa


Kaupallisten tv- ja radiokanavien ja Yleisradion rooliin ei ole odotettavissa suuria mullistuksia uuden yleisradiolain myötä.

Asiaa keskiviikkoisessa lähetekeskustelussaan käsitellyt eduskunta myötäili pitkälti hallituksen ministeriryhmän esitystä. Lakiesitystä kiiteltiin siitä, että se selkiyttää radio- ja tv-toiminnan muotoja mm. EU:n asettamien vaatimusten mukaiseksi.

Lain myötä Yleisradion toiminta saisi rahoituksensa edelleen katsojilta perityillä maksuilla. Ylen toimintaan kerättäisiin myös toimilupamaksuja yli 20 miljoonan markan liikevaihtoon yltäviltä radio- ja televisioyhtiöiltä. Ylen tulotaso säilyisi markkamääräisesti nykyisellä tasolla.

Säyseähkössä keskustelussa ei juuri puututtu esimerkiksi MTV:n ja muiden kaupallisten tiedotusvälineiden maksuosuuksiin, sen sijaan kansanedustajia puhutti Yleisradion rooli julkisten palvelujen tuottajana suhteessa kaupallisten radio- ja tv-kanavien asemaan.

Kansanedustajien puheissa nousivat esille myös tutut keskustelunaiheet Ylen ohjelmapolitiikasta yleensä, kuten ohjelmien sopivuudesta lapsille.

Esimerkiksi ruotsinkielisen ohjelman määrä sai useita puolustajia kansanedustaja Sulo Aittoniemen (kesk) valitettua, että Ylen tarjoaman ruotsinkielisen ohjelman määrä on 16 prosenttia, vaikka ruotsinkielisen väestön osuus on vain noin kuusi prosenttia.

Tarkka: Yle on menneen ajan dinosaurus

Kriittisin lakiehdotusta käsittelevä puheenvuoro kuultiin nuorsuomalaisten Jukka Tarkalta. Lakiesitys on Tarkan mielestä kumea kaiku menneisyydestä, joka vain sementoi nykyisen järjestelmän, vaikka maailma ympärillä on muuttunut.

Tarkan mielestä Ylen ohjelmatuotanto ja jakelutoiminnot pitäisi erottaa toisistaan. Tarkka ehdottaa mallia, jossa yleisradio muiden ohjelmatuottajien tavoin ostaisi tekniset palvelunsa jakelupalveluiden tuottajalta. Maksujen tulisi tällöin perustua ostettujen palvelujen määrään.

Myös Tarkan esitys sai vastaansa tiukan torjunnan, erityisesti hänen verrattuaan yleisradiota samanlaiseksi menneiden aikojen dinosaurukseksi kuin ammattiyhdistysliike.

Kulttuuriministeri Claes Anderssonin (vasl) mielestä Tarkan esittämä malli on suorastaan vaarallinen.

Anderssonin mukaan Tarkkaa viehättävä markkinaehtoinen järjestelmä tuhoaisi yleisen palvelun yleisradion. Tilalle tulisi Anderssonin mukaan samanlainen viihdejärjestelmän kuin Yhdysvalloissa, joissa mm. elokuvien katsominen televisiosta on yhtä silppua liikojen mainosten vuoksi.

Seuraavaksi eduskunnan liikennevaliokunnan käsittelyyn tulevien uusien radio- ja tv-toimintaa koskevien lakien on määrätulla voimaan tulemaan voimaan viimeistään vuoden 1999 alusta.

STT-IA
24.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE