Työntekijöiden geenitestaus herätti epäilyjä eduskunnassa



Mahdollisuuden avaaminen työntekijöiden geenitestaukseen sai ristiriitaisen vastaanoton eduskunnassa.


Lakivaliokunnan puheenjohtaja Henrik Lax (RKP) arvosteli hallituksen lakiesitystä sen lähetekeskustelussa keskiviikkona. Laxin mielestä geenitestejä pitää arvioida tarkemmin työntekijöiden näkökulmasta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä otti kielteisen kannan työntekijöiden geenitestaukseen jo viime viikolla, kun asia oli ollut hallituksen käsittelyssä. Esityksen mukaan työntekijöiden geneettiset tutkimukset ovat pääsääntöisesti kiellettyjä.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi kuitenkin myöntää luvan, jos tutkimuksen tekeminen on perusteltua työstä aiheutuvan terveysvaaran torjumiseksi ja jos työntekijä on itse antanut suostumuksensa. Työnantaja saisi tiedot tutkimuksen tuloksista.

Laxin mielestä hallituksen esitys on puutteellinen erityisesti työntekijöiden suostumuksen osalta.
- Jos tutkimus on kokonaan vapaaehtoinen ja tulokset annettaisiin vain työntekijälle, varmistuttaisiin siitä, että työntekijän suostumus perustuu todella tietoiseen ja itsenäiseen päätökseen, Lax sanoi.

Lax oli myös sitä mieltä, että huume- ja alkoholitestejä ei säädellä esityksessä riittävän perusteellisesti ja omina erityiskysymyksinä, kuten pitäisi tehdä.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen johtajana toiminut Paula Kokkonen (kok) puolusti hallituksen esitystä. Testeillä voidaan selvittää esimerkiksi, onko leipurin ammattiin hakeutuvalla taipumusta jauhoallergiaan.

Näyttö vaikeaa etuuksien huijauksessa

Eduskunta jatkoi myös keskustelua Kansaneläkelaitoksen etuuksien väärinkäytöksistä ja niiden selvittämisestä.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (SDP) kertoi, että väärinkäytösten jäljittäminen on helpottunut tietotekniikan kehittymisen myötä ja sen seurauksena, kun etuuksien maksamista on keskitetty Kelaan.

Mönkäre myönsi, että ongelma on olemassa, joskaan ei määrällisesti suuri. Hän lisäsi, että pienelläkin määrällä on moraalista merkitystä ja siksi asiassa pitää toimia.

Läheskään kaikki Kelan osoittamat petostapaukset eivät Mönkäreen mukaan ole puuttuvan näytön vuoksi johtaneet etuuksien perimiseen takaisin. Ongelmia on ollut mm. sen todistamisessa, asutaanko avo- vai avioparina ja milloin avopari asuu erillään.

Väärinkäytöskeskustelun kesällä virittänyt Ben Zyskowicz (kok) varoitteli vähättelemästä asiaa. Zyskowiczin mielestä väite, että kysymys ei ole määrällisesti isosta ongelmasta, on vain arvio eikä mikään tieto.

STT-IA
25.9.1998


POLITIIKKA -SIVULLE