Europol aloittaa toimintansa ensi vuonna


EU-maiden välistä poliisiyhteistyötä järjestävä Europol-sopimus astuu voimaan lokakuun alussa. Virallisesti Europol käynnistää toimintansa vasta ensi vuoden alussa, koska kaikkia siihen liittyviä pöytäkirjoja ei ole vielä kaikissa maissa ratifioitu.

Tietokantojen rakentaminen ja käyttöön otto kestänee taas ensi kesään asti. Suomen puolesta asia oli selvä viime perjantaina annetulla Europol-sopimuksen voimaansaattamisasetukselle.

Europolin avulla on tarkoitus edistää tietojenvaihtoa ja yhteistyötä EU-maiden poliisien välillä kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Sillä ei ole omia poliisivoimia eikä valtuuksia toimia itsenäisesti jäsenmaissa.

Europolin tärkeimmiksi tehtäviksi on määrätty huumekaupan, laittoman siirtolaisuuden, ihmiskaupan, rahanpesun, autovarkauksien ynnä muun järjestäytyneen ja törkeän rikollisuuden torjuminen. Terrorismin vastaiset toimet otetaan toimenkuvaan mukaan vasta kaksi vuotta voimaantulon jälkeen, koska ne ovat poliittisesti kovin herkkä alue.

Europolin toiminnan alkamista odotellessa sen esiaste Europol Drugs Unit (EDU) on jo aloittanut toimintaansa Haagissa.

Europol-sopimus allekirjoitettiin jo kesällä 1995, mutta täytäntöönpano on ollut takkuista. Ensin kesti noin vuoden päättää EY-tuomioistuimen toimivallasta Europolia koskevissa tapauksissa. Myös tietokantojen laajuus ja toiminta vaati pitkät neuvottelut.

Kaksi Europolin toimintaa koskevaa pöytäkirjaa on vielä ratifioimatta kaikissa jäsenmaissa. Tämän takia elin ei voi vielä virallisesti aloittaa toimintaansa.

Suomessa Europolin yhteysviranomainen on keskusrikospoliisi. Tietojen keruuta ja käyttöä tietokannassa valvoo Suomessa tietosuojavaltuutettu.

Vaikea mutta suosittu alue

Europolin johtaja Jürgen Storbeck arvioi äskettäin Die Weltin haastattelussa, että Europol saattaa tulevaisuudessa tarvita myös omat poliisivoimat ja toimivaltaa tietyillä rajatuilla aloilla. Näitä olisivat Storbeckin mukaan taistelu tietokone-, ympäristö- ja muita uusia rikollisuuden uusia muotoja vastaan.

Yhteistyö rikollisuuden torjunnassa on ollut kaikkein suosituimpia esimerkkejä, kun kansalaisilta on mielipidemittauksissa kysytty mitä EU:n pitäisi heidän mielestään tehdä.

Käytännössä yhteistyön toteuttaminen törmää kuitenkin helposti sekä teknisiin että perustuslaillisiin ongelmiin, mikä on Europolin alkamisessa näkynyt. Jäsenmaat eivät käytännössä ole olleet kovin kärkkäitä luovuttamaan poliisi- ja oikeusasioissa toimivaltaa EU-tasolle.

STT-IA
25.9.1998

POLITIIKKA -SIVULLE