Japanin työmarkkinapolitiikka seuraa Suomen kehitystä


Puheet Suomesta Pohjolan Japanina ovat entistä enemmän kääntymässä puheiksi Japanista Aasian Suomena.

Vertailut maiden välillä ovat kuvaavia paitsi talouskasvun ja sittemmin lamakatastrofin osalta, nyttemmin myös työmarkkinapolitiikan kohdalla.

Vaikka Japanin työelämä eroaa Suomesta hyvinkin paljon, Aasian talouskriisi pakottaa maan seuraamaan samoja polkuja.

Japanin ay-liike katsoo joutuneensa ensin kärsimään laman seuraukset, luoneensa suhteita vihamielisenä pitämäänsä hallitukseen ja sanoo nyt ottavansa vastuun maan talouden tasapainottamisesta.

Myös Suomessa vieraileva Japanin suurimman julkisen alan ammattiliiton Jichiron puheenjohtaja Tsuneo Enomoto pitää maansa ay-liikkeen keskeisimpänä tehtävänä talouskriisistä selviämistä.

Yhteistyötä haetaan oikeiston suunnalta

Uutta on se, että Japanin ay-liike virittelee yhteistyötä liberaalidemokraattien johtaman hallituksen kanssa. Neuvotteluissa mukana olevan Enomoton mukaan ensimmäinen tapaaminen oli viikko sitten.

SAK:laisen Kunta-alan ammattiliiton KTV:n vieraina oleville japanilaisvieraille kerrottiin vastaavasta kehityksestä Suomessa, jossa palkansaajajärjestöt ottivat yhteen edellisen, Esko Ahon johtaman hallituksen kanssa.

Jichiron kohdalla poliittinen askel on kuitenkin suurempi, sillä ay-liike ja oppositio pitävät liberaalidemokraatteja ja etenkin edellistä pääministeriä Ryutaro Hashimotoa selkeästi lamaan syyllisenä vihollisena.

- Ratkaisua etsitään vasta nyt, vaikka kuplan räjähtäminen oli tiedossa jo 10 vuotta sitten, Enomoto sanoi KTV:n talousseminaarissa keskiviikkona.

Nyt vaaditaan Enomoton mukaan ainakin kolmen vuoden intensiivistä talouspolitiikkaa. Suomen ja Japanin talouskriisit ovat olleet syiltään ja kehitykseltään samankaltaisia, joskin mittakaava on ollut aivan toinen.

Tsuneo Enomoton mukaan yksityinen talous kääntyi laskuun viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Nyt lasku on 0,7 prosenttia; plussan puolelle uskotaan päästävän vuoden 1999 lopulla.

Järjestäytymisaste noin 23 prosenttia

Vertailuista huolimatta erot Suomen ja Japanin työelämän välillä ovat kuitenkin suuremmat kuin yhtäläisyydet.

Esimerkiksi Suomessa ay-liikkeen järjestäytymisaste on noin 81 prosenttia, kun Japanissa ammattiliittoihin kuuluu noin 23 prosenttia työntekijöistä.

Japanissa työsuhteet ovat usein käytännössä elinikäisiä. Työttömyys on Japanissa 4,1 prosenttia, mikä on kuitenkin paljon sikäläisessä järjestelmässä.

Vieraille esitelmöinyt KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä (SDP) muistutti, että Suomessa kunta-alan työntekijät ovat joutuneet kovemmalle, sillä täällä kuntien työntekijöitä vähennettiin lähes 60 000:lla.

Suomen suurinta ammattiliittoa KTV:tä vastaavalla Jichirolla on yli miljoona julkisen sektorin palveluksessa olevaa jäsentä. Kaikkiaan julkisella sektorilla työskentelee 4,5 miljoonaa japanilaista, mikä on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen vähän.

Kunta-alalla tehdään 40 tunnin työviikkoa ja nautitaan palkallista vuosilomaa 20 päivää. Lisäksi virkamiehet ovat oikeutettuja kolmen päivän kesälomaan ja kuuden päivän vapaaseen vuoden lopussa. Kansallisia juhlapäiviä on 11.

Vuotuinen 1780 tunnin työaika ylittää käytännössä kuitenkin 2 000 tuntia, sillä ylitöitä tehdään paljon.

STT-IA
25.9.1998

POLITIIKKA -SIVULLE