Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Järventaus: Vakoilutapaus ei johda lainmuutoksiin

Järventaus totesi EU:n ministerikokouksen yhteydessä Brysselissä, että vakoilujutussa on kyse salassapidettävien tietojen lainvastaisesta käyttämisestä, ei siitä mikä asia pitäisi olla julkinen ja mikä ei.
- Tämän ikävän tapauksen johdosta ei ole aihetta oikeudellisiin uudelleenarviointeihin, Järventaus tähdensi.

Järventauksen mukaan rikoslaissa on vakoilua ja törkeää vakoilua koskevat uudet säännökset, ja tuomioistuin joutuu aikanaan tätä lainsäädäntöä soveltamaan.

Järventaus totesi myös, että julkisuuslaki on parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä. Lakiesitys vastaa oikeusministerin mukaan sisällöltään hyvin pitkälle EU:n periaatteita, eikä siihen ole syytä pohtia muutoksia.

Eurooppalaiset ministerikollegat eivät esittäneet sen paremmin Järventaukselle kuin sisäministeri Jan-Erik Enestamillekaan (RKP) vakoilutapausta koskevia kysymyksiä sisä- ja oikeusministereiden kokouksen yhteydessä Brysselissä.

Enestamin mukaan lohdullista oli se, että tapaus paljastui suojelupoliisin normaalien valvontatoimenpiteiden ansiosta.
- Oikeastaan sen kummemmin tätä ei ole syytä kommentoida, hän totesi.

Backman: Leikkauksia tulonsiirroista, ei kuntien peruspalveluista

Ministeri Backman vaati logiikkaa kuntien ja valtion väliseen työnjakoon.
- Nyt on vakavasti selvitettävä, otetaanko palo- ja pelastustoimi valtion hallintaan.

Erikoissairaanhoito tulee säilyttää kuntatasolla, muuten kynnys perusterveydenhuoltoon nousee liian korkeaksi, epäili Backman.

Sisäministeri Backmanin mielestä hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata kuntien tarjoamilla peruspalveluilla. Kuntien ja valtion pitäisi maksaa kulut yhdessä.

EU:n virkamieskokeet uusiksi

Kokeisiin osallistui kaikkiaan 30 000 ihmistä samaan aikaan 38 eri paikassa viime viikon maanantaina. Kokeiden jälkeen komissio sai useita valituksia lunttauksesta ja muista väärinkäytöksistä. Italiassa koekysymykset tulivat tietoon ennen kokeita.

Liikasen mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että vilppiä esiintyi.
- Tämän vuoksi olen päättänyt hylätä kokeet, jotta kaikki hakijat saisivat tasavertaisen kohtelun, hän sanoi.

Komission mukaan kokeet järjestetään uudelleen mahdollisimman pian. Se tarkoittaa EU:n edustajan mukaan noin kahta kuukautta. Siten myös Helsingin messukeskuksessa kokeisiin osallistuneet 430 henkilöä joutuu tulemaan uusiin kokeisiin. Heidät kutsutaan kokeisiin.

Siimes: Työaikatavoitteet sovitettavissa yhteen

- Työajan lyhentäminen on välttämätöntä työllisyyden parantamiseksi. Lyhyempi työaika ei kuitenkaan merkitse, että töitä tehtäisiin merkittävästi vähemmän koko elinaikana, Siimes totesi Kuopiossa tiistaina.

Todellista eläkeikää saadaan hänen mukaansa nostetuksi parhaiten huolehtimalla työntekijöiden työkyvystä ja työssäjaksamisesta.

Vuorotteluvapaan rinnalle olisi Siimeksen mielestä nyt toteutettava koulutusvakuutuksen kolmas vaihe, joka mahdollistaa työssäolevien omatoimisen opiskelun. Elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamisesta seuraisi, että nuoruusajan opiskeluaika olisi lyhyempi ja että työ ja opiskelu limittyisivät koko työiän ajan.

Lipponen haluaa uuden hallitusohjelman aikaan nopeasti

Lipposen mielestä oppositiossa nyt oleva keskusta tarjosi viime vaalien jälkeen hallitusohjelman laadintaan menettelyä, joka olisi merkinnyt viikkojen viivytystä.

Lipponen arvostelee keskustaa ja katsoo sen olevan kokoomuksesta oikealla. Keskustassa on hänen mielestään taipumusta ottaa sieltä, missä ei ole mitään otettavaa.

Hallituskumppanistaan kokoomuksesta Lipponen sanoo, että valtiontalouden realiteetit ovat vaikuttaneet siihen myönteisesti. Nykyisen hallitusvaihtoehdon Lipponen arvioi toimineen hyvin.

Eurovaalit eivät innosta

Tulokset ovat peräisin EU:n vielä julkistamattomasta tutkimuksesta, johon on haastateltu kustakin jäsenmaasta 800:aa äänioikeutettua.

Viime syksynä tehdyssä EU-parlamentin omassa eurobarometrissä äänestämistään piti varmana tai todennäköisenä 76 prosenttia suomalaisista. Nyt luku on siis pudonnut 72 prosenttiin.

Ainoastaan ruotsalaisten kiinnostus ensi kesän eurovaaleihin on nykyisellään Suomea heikompi. Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Renny Jokelin myöntää, että tulokset ovat huolestuttavia.

Jokelin epäilee Etelä-Saimaan haastattelussa, että suomalaiset saattavat potea vaaliväsymystä, koska eduskuntavaalit ovat vain kolmea kuukautta aikaisemmin kuin EU-vaalit.

Heinäluoma: SAK:n tavoitteeksi täystyöllisyys

- Nyt päättäjiltä vaaditaan samaa rohkeutta kuin neljä vuotta sitten, jolloin tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä asetti rohkeasti tavoitteeksi työttömyyden puolittamisen ja viiden prosentin talouskasvun, Heinäluoma totesi Seinäjoella maanantaina.

Jotta työllisyys- ja talouskehitys jatkuisi myönteisenä, Heinäluoma patistaa kevään vaalien jälkeistä hallitusta jatkamaan yhteistyöpolitiikkaa työmarkkinoiden kanssa. Avainasemaan nousevat verotuksen keventäminen ja kohtuuhintaisen, Suomessa tuotetun energian saannin turvaaminen.

Heinäluoma muistutti kansalaisten kaipaavan turvallisuutta: työlainsäädännön heikennyksiä esittänyt maltillinen kokoomus menetti juuri kannatustaan Ruotsissa.

- Työntekijöiden palkkojen alennuksista, työntekijöiden sopimussuojan viemisestä tai työttömyysturvan puolituksesta ei synny uusia työpaikkoja, vaan köyhyyttä, Heinäluoma vastasi Uuden Seelannin työreformimallia haikaileville.

Palkka-armeija Suomelle liian kallis

- Suomen puolustamiselle varatut varat ovat Euroopan pienimmät kun otetaan huomioon, että meillä tarvitaan kaikki kolme puolustushaaraa, Kopra sanoi.

Palkka-armeija tulisi Kopran mukaan aivan liian kalliiksi.
- Noin 40 000 sotilaan palkka-armeija veisi karkeasti laskien jo pelkkinä palkka- ja ylläpitokustannuksina nykyisen puolustusbudjetin varat, eikä ammattimaiseen harjoitteluun ja varustamiseen riittäisi rahaa.

Ammattiarmeija sopii parhaiten toimintaan maan rajojen ulkopuolella, oman maan puolustamiseen käy asevelvollisarmeija, Kopra totesi.

Koonnut: IA
24.9.1998