 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Mikko Pesälä - mies kuin romaani
Eduskunnan varapuhemies Mikko Pesälä (kesk) on kuin hyvä romaani, viihdyttävä ja mukaansatempaava. Pesälän yhdessä poikansa Jussi Pesälän kanssa kirjoittama muistelmateos Herrana on hyvä olla on kuin kohteensa.Torstaina Gummeruksen kustantamana julkaistu kirja kertoo Pesälän suvun taustat, miehen itsensä kasvun ja kehityksen, toilailut ja teot poliitikkona aina nykyhetkeen saakka. Eduskunnan pitkäaikaisin varapuhemies myönsi keskiviikkona, että kirja on ronski. Isänsä sanelun kirjaksi muokannut Jussi Pesälä kertoi, että aineistosta on jätetty pois vain yksi rekiviisu, jotta Pesälän huonekunta välttyisi syytteeltä. Koulutodistusta ei kysyttyHerrana on hyvä olla on tunnustuskirja, jossa puhuu politiikkaan viehtynyt mies. Vaimo ja lapset jäävät kotiin kaipaamaan, kun mies asettelee solmion paikalleen, viimeistelee terävän jakauksen sisikunnassaan tunne kuin omistaisi Euroopan.- Parta sileäksi, brylcreemiä tukkaan ja baanalle. Ja täällä sitä ollaan, sanoi Mooses Jumalalle, alkaa Iitin Mikon reissukuvaus. Marraskuun lopussa 1938 syntynyt Pesälä eli rempseän nuoruuden, joka loppui 18-vuotiaana, kun hän joutui ottamaan kotitalon ohjakset vanhemman veljen lähdettyä maailmalle. Kädessä ei ollut koulutodistusta, sillä sen kummemmin yhteiskoulu kuin kansanopistokaan ei maittanut, mutta "eipä sellaista ole näihin päiviin asti koskaan minulta kysyttykään", Pesälä kertoo. 1970-luvulla alkoi Pesälän yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hänestä tuli maataloustuottajien järjestön MTK:n johtokunnan jäsen ja vuonna 1975 kansanedustaja. Pesälän jutut ja tututHerrana on hyvä olla kuvaa suomalaista politiittista elämää kolmella vuosikymmenellä. Pesälän juttujen lisäksi kerrotaan Pesälän tutuista: yhtenä heistä oppi-isäksi noussut keskustapuolueen silloinen vaikuttajahahmo Ahti Karjalainen.Pesälä kertoo, kuinka hän oli mukana sinä iltana, kun Karjalainen kärähti 1970-luvun lopulla rattijuoppoudesta. Illallisen jälkeen Karjalainen oli ajattanut kuljettajallaan illallistoverinsa koteihinsa, mutta itse lähtenyt myöhemmin omalla autollaan mökilleen tunnetuin seurauksin. Pesälä kertoo ajatelleensa Karjalaisen paikkaa Suomen Pankissa täytettäessä, että hänen mieleensä tuli "kerettiläinen ajatus, että nuori Paavo Väyrynen oli todennäköisesti halajamassa itselleen jo Suomen Pankin pääjohtajan paikkaa." Karjalais-operaatiosta tuli kuitenkin turhan sotkuinen, joten jokerina vedettiin johtokuntaan säästöpankkimies Esko Ollila. Jumalan valittu VäyrynenPesälä tilittää suhdettaan Väyryseen mm. kertomalla, kuin häntä alkoi "jollain tavoin tyrköittää", kun Väyrynen kännipäissään julisti kerran olevansa Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa.Pesälän haaveen päästä ministeriksi täytti kuitenkin lopulta itse asiassa Väyrynen, joka erosi Esko Ahon hallituksen ulkoministerin paikalta ryhtyäkseen presidenttiehdokkaaksi. Perässä lähti Väyryseen nojannut maatalousministeri Martti Pura ja tilalle nousi Pesälä. Pesälä arvostelee voimakkaasti Ahon hallituksen ulkoministerinä Väyrysen jälkeen ollutta Heikki Haavistoa (kesk). EU-kansanäänestyksen aikoihin Pesälää röykytettiin nk. lisähintaratkaisusta. Häntä arvosteli silloin varsinkin MTK, jonka johdosta Haavisto oli siirtynyt ministeriksi kesken EU-neuvottelujen. - Haavisto ei sanallakaan suonut minulle tukeaan; vaikka teimme tiivistä yhteistyötä, hän salli silti maatalouden lehdistön ja MTK:n kyrmyttää minua aivan vapaasti. Haavisto olikin hyvin tyytyväinen, kun uhkasin erota hallituksesta, Pesälä muistelee. Varapuhemies ja säästöpankkimiesPesälä valittiin ensimmäisen kerran eduskunnan varapuhemieheksi vuonna 1983. Silloin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Ruokola ilmoitti asian hänelle.Sama mies ilmoitti keskustan puheenjohtajalle Väyryselle ja puoluesihteeri Seppo Kääriäiselle, että "Muistakaa jätkät. Varapuhemiehen vaaliin ette puutu". Politiikka vei Pesälän myös muihin luottamustehtäviin. Hän oli säästöpankkileirissä Skopin hallintoneuvoston varapuheenjohtajana. Siinä roolissa hän mm. isännöi kansanedustajatoverinsa Kauko Juhantalon (kesk) ja pankinjohtaja Juhani Riikosen lounasta. Riikonen kielsi valtakunnanoikeudessa Juhantalo-oikeudenkäynnissä koskaan keskustelleensa Juhantalon kanssa. Pesälän mukaan tapaamisesta on "selvät sävelet" Skopin kabinetin käyttömerkinnöissä. KunniamustalainenHerrana on hyvä olla kertoo myös elämän railakkaista puolista. Laseja on kohoteltu ja naisia on tanssitettu, vaikkakin oma Kaisa-vaimo on ollut se viimeinen turva.Pesälä kuvaa itseään tummaksi ja tyylikkääksi hevosmieheksi, jotka voivat helposti joutua erilaisiin sekaannuksiin. Ministerinä ollessaan hän oli menossa saunapuhtaana eduskunnan vieressä olevaan ravintolaan; yllä mustat suorat housut, valkea paita ja hieman kiiltävä, syvän sininen silkkipusero. Ja tukka märkänä taaksepäin kammattu. Ravintolan portsarin lomasijainen ei tuntenut kanta-asiakasta, vaan osoitti mustalaiseksi luulemansa miehen ulos. Onneksi sisältä löytyi ministeritoveri avuksi pelastamaan valtioneuvoston jäsen sisään. Asian tultua julki romaniheimo kutsui ministerin valtakunnallisen yhdistyksensä kunniajäseneksi, kunniamustalaiseksi. Mies kuin romaani, toden totta.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE