Tuulesta temmattu energiaohjelma


Vihreät ovat esitelleet alustavaa vaaliohjelmaansa, jossa sanotaan jyrkkä ei ydinvoimalle. Vihreät puhuvat kauniisti vaihtoehtoisista energialähteistä ja energiansäästöstä, mutta energiankulutus kasvaa sellaisella vauhdilla, että vaihtoehdot ovat tosiasiassa hyvin vähissä.

Vihreiden valtuuskunnan kokouksessa lauantaina 19. 9. Rovaniemellä esiteltiin taas vaihteeksi vihreää talouspolitiikkaa. Ensi kevään vaaleihin vihreät valmistautuvat rummuttamalla vihertävää verouudistusta, reilua perustuloa kaikille ja tiukkaa ydinvoiman vastustusta.

Vihreät julistivat, että he eivät mene mukaan sellaiseen hallitukseen, joka sitoutuu ydinvoiman lisärakentamiseen. Vihreät haluavat lisätä tuulivoiman ja puuhakkeen käyttöä sekä säästää energiaa uuden tekniikan avulla.

Teollisuus saa maksaa vihreän lystinpidon

Energian hinta ei vihreiden päätä vaivaa: mitä kalliimpaa, sen parempi. Vihreät haluaisivat siirtää vaalikauden aikana viisi miljardia työn verotuksesta ympäristöverotukseen. Satu Hassin mukaan esimerkiksi pelkäksi sähköveroksi muutettuna tämä korottaisi tavallisen kotitalouden sähkölaskua vain joillakin kymmenillä markoilla kuukaudessa.

Toisin sanoen palkansaajan käteen jäävien tulojen lisäys hujahtaisi sen sileän tien sähkölaskuun, eikä palkkaverojen alennuksesta olisi hänelle mitään iloa.

Vihreiden politiikan todellinen maksumies olisi kotimainen teollisuus. Teollisuuden kustannusten nousu ei ainakaan lisää työllisyyttä, joka on yksi vihreiden muodikkaista tavoitteista.

Kysymys ei ole pikkusummista. Suomen energiatuonnin arvo oli viime vuonna 14,9 miljardia markkaa (10,7 miljardia markkaa vuonna 1996). Energian viennistä tuli tuloja 4,2 miljardia markkaa (3,3 miljardia vuonna 1996).

Hiilidioksidista tulossa suuri ongelma

Viime vuonna energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenivät 61 miljoonasta tonnista 58 miljoonaan tonniin, mutta se johtui lähinnä hiilellä tuotetun sähkön viennin vähenemisestä ja öljyn kulutuksen lievästä laskusta.

Viime keväänä tehdyn kauppa- ja teollisuusministeriön Energiatalous 2025 -selvityksen mukaan hiilidioksidipäästöt kasvavat tasaisesti. Päästöt nousisivat ennusteen mukaan jopa 84 miljoonaan tonniin vuonna 2025. Vuonna 1995 päästöjen määrä oli noin 55 miljoonaa tonnia.

Kioton ilmastokokouksen rajoituksien ja EU:n päästökiintiön noudattaminen tulee olemaan Suomelle hyvin vaikeaa. KTM:n ennusteen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt kasvaisivat yli 60 prosenttia vertailuvuodesta 1990 vuoteen 2025.

KTM:n raportin mukaan hiilidioksidipäästöjen määrä riippuu pääasiassa siitä, miten sähköä tuotetaan. Vuosipäästöt saataisiin vuoteen 2025 mennessä 55-60 miljoonaan tonniin, mikäli ydinvoimaa rakennettaisiin lisää noin 3 000-4 000 megawattia ja kaasulla korvattaisiin enemmän hiiltä ja turvetta.

Öljyllä ja hiilellä tuotetun energian osuus Suomen energiankulutuksesta oli 42 prosenttia vuonna 1997. Kokonaiskulutus oli 30,4 miljoonaa ns. ekvivalenttiöljytonnia.

Suomen energialähteiden likimääräiset
osuudet energian kulutuksesta 1997: 
 
öljy................ 27,5 %
hiili............... 14,5 %
maakaasu............. 9,5 %
vesivoima............ 3,4 %
ydinvoima........... 17,2 %
turve................ 6,5 %
muu kotim. energia.. 19,3 %
tuontisähkö.......... 2,1 %
yhteensä............. 100 %
(Lähde: VU:n laskelma/STT/KTM)

Teollisuus tarvitsee paljon sähköä

Vihreiden energiaohjelma tulisi kalliiksi yksityisille kuluttajille, mutta vielä kalliimmaksi se tulisi teollisuudelle, jonka osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on yli puolet.
Osuudet sähkön kokonaiskulutuksesta 1997: 
teollisuus..................... 55 %
koti- ja maataloudet........... 24 %
palvelut ja julkinen sektori... 17 %
siirto- ja jakeluhäiriöt........ 4 %
yhteensä...................... 100 %
(Lähde: STT/Finergy)

Sähkönkulutus kasvaa vinhasti

Finergyn mukaan sähköä käytettiin viime vuonna 73,5 miljardia terawattituntia (tWh). Kasvua edellisvuodesta oli 5 prosenttia. Sähkön käytön nopea lisääntyminen johtui teollisuuden tuotannon voimakkaasta kasvusta.

Viime vuonna tuonti kaksinkertaistui vuodesta 1996. Se vastasi karkeasti yhden 1 300 megawatin ydinvoimalan tuotantoa. Puolet sähkön tuonnista tuli Venäjältä, mikä ei naurata yhtään tuntien Venäjän ydinvoimaloiden tilan.

Energia-alan keskusliiton Finergyn tammikuussa julkaistussa Sähkömarkkinat 2010 -selvityksessä arvioitiin sähkön kulutuksen kasvavan vuosien 2000 ja 2010 välillä 2 500 megawattia vuodessa. KTM:n Energiatalous 2025 -selvityksessä päädyttiin vastaaviin lukuihin.

Sähkökulutuksen kasvu: 
	Finergy	   KTM
1997	73,5 twh
2000	78,0 tWh
2005	85,0 tWh	
2010	92,0 tWh    92 tWh
2025		   102 tWh
(Lähde: STT/Finergy/KTM)
Viimeisimpien Finergyn tietojen mukaan elokuun lopussa vuositason sähkönkulutukseksi mitattiin 75,8 tWh. Kasvua oli ollut vuodessa 5,1 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on kasvanut viime vuoden syyskuusta 10 prosenttia ja ydinvoiman tuotanto 7 prosenttia.

Finergyn mukaan sähkön nettotuonti on kasvanut 61 prosenttia viime vuoden syyskuusta. Elokuun lopussa sähkön nettotuonti oli 9,2 tWh eli 12,1 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta.

Maaseutu elää tuulesta

Mistä vihreät luulevat saavansa riittävästi hiilen ja öljyn korvaavaa energiatuotantoa, jos ydinvoimaa ei rakenneta lisää? Jos teollisuustuotantomme jatkaa kasvuaan, ei energian säästäminen taatusti riitä, ei vaikka energian hintaa nostettaisiin reilusti.

Vihreät uskovat turpeeseen, hakkeeseen ja tuulivoimaloihin kuin pohjoiskorealaiset satelliittiinsa. Ehkäpä niistä joskus uuden tekniikan avulla saadaankin riittävästi energiaa irti, mutta se aika lienee vielä kaukana.

Satu Hassin mukaan vihreiden energiapolitiikka auttaa pitämään maaseudun asuttuna. Sivullisen on vaikea ymmärtää, miten maatilojen energiakustannusten nousu parantaisi maaseudun elinvoimaisuutta, mutta vihreiden visioissa siintääkin uusi tuulivoimaloille rakentuva tulevaisuus.

Tuulivoimaloille, noille Suomen tuleville energialähteille, on löydetty sopivat sijoituspaikatkin syrjäseuduilta. Sellaisia ovat saaristo ja Lapin tunturit, joiden luonnonkauneuden laskettelurinteet ovat jo ehtineet raiskata.

Vihreiden vaalikarjaa

Satu Hassi sanoo, että uudesta ydinvoimalasta puhuminen on poliittinen kupla. Näin asia onkin silloin, kun vihreät siitä puhuvat. Vihreille uuden ydinvoimalan kovaäänisestä vastustamisesta on mitä ilmeisimmin vaaleissa hyötyä, sillä Taloustutkimuksen heinäkuussa tekemän mielipidemittauksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista kannattaa ydinvoiman lisäämistä ja 50 prosenttia on sitä vastaan.

Selvä enemmistö kokoomuksen ja Rkp:n kannattajista on ydinvoiman lisärakentamisen kannalla. SDP:n kannattajista on ydinvoiman puolustajia hiukan enemmän kuin vastustajia, ja muiden puolueiden kannattajista on enemmistö ydinvoiman vastustajia.

HEIKKI JANTUNEN
25.9.1998

POLITIIKKA -SIVULLE