Kokoomus puolueista vetovoimaisin


Suomen Gallup Oy:n neljän suurimman puolueen toimeksiannosta tekemän mittauksen mukaan Kokoomus on tällä hetkellä puolueista vetovoimaisin. Myös hallituksen suosio on parantunut.

Puolueiden toimintaa koskevien mielipiteiden ja odotusten taustaksi selvitettiin aluksi, miltä myönteisyystasolta viittä eri puoluetta arvioidaan. Arvioitavat puolueet olivat SDP, Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Vasemmistoliitto ja Vihreä Liitto.

Saatujen tulosten mukaan kolmeen suurimpaan puolueeseen suhtaudutaan suurinpiirtein yhtä myönteisesti tai kielteisesti. Reilu kolmannes väestöstä suhtautuu kolmeen suurimpaan puolueeseen myönteisesti ja vajaa puolet enemmän tai vähemmän kielteisesti.

Mielikuvissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia viime lokakuusta. SDP:n miellyttävyysarvo on selvästi noussut (+ 14 prosenttiyksikköä). Myös Suomen Keskustan (+ 5 prosenttiyksikköä) kohdalla on havaittavissa hivutusta ylöspäin. Yhdenkään puolueen yleismiellyttävyydessä ei ole tapahtunut laskua viime syksystä.

Suhtautuminen hallitukseen myötätuulessa

Tutkimuksen yksi teema kohdentuu käsityksiin hallituksen onnistumisessa tehtävissään. Kysymyksenasettelu esitettiin samassa muodossa kuin edellisen hallituksen aikana toteutetuissa mittauksissa. Vastaajan tehtävänä oli arvioida sitä, miten hallitus on tähän mennessä onnistunut.

Väestöstä vajaa kaksi viidesosaa (38 %) antaa Lipposen hallitukselle hyvän arvosanan ja tasan puolet (50 %) huonon. Suhtautuminen hallitukseen on selvästi myönteistynyt. Hyvien arvosanojen osuus on lisääntynyt vajaassa viidessä kuukaudessa 11 prosenttiyksikköä.

Jos nyt hallitukselle saatua arvosanaa verrataan edellisen hallituksen vastaavana ajankohtana (noin vuosi ennen vaaleja) saamaan arvosanaan käy ilmi, että nykyinen hallitus saa enemmän hyviä arvosanoja (Ahon hallitus 24 % ja Lipposen hallitus 38 %).

Mikäli kuitenkin kahden eri hallituksen suosiota verrataan hallituspohjan laajuuteen suhteutettuna, niin olennaista eroa ei ole. Kumpikin on ollut hallituspohjan laajuus huomioonottaen yhtä suosittuja tai epäsuosittuja.

Ammattiryhmistä johtajien (55 %), ylempien toimihenkilöiden (50 %) ja eläkeläisten (53 %) keskuudesta löytyy melko paljon hallitukselle myönteisiä arvosanoja. Enemmistö alemmista toimihenkilöistä, työntekijöistä, yrittäjistä, maanviljelijöistä sekä työttömistä antaa huonon arvosanan.

Puoluekanta selittää asenteita hyvin. SDP:n kannattajien luottamus hallitukseen on keskimäärää suurempaa (72 %). SDP:n kannattajien luottamus hallitukseen onkin lisääntynyt. Myös Kokoomuksen kannattajien enemmistö (63%) on tyytyväinen hallitukseen ja tyytyväisyys on lisääntynyt viime syksystä. Keskustan (73 %), Vasemmistoliiton (70 %) ja vihreiden (56 %) kannattajien arviot ovat yhdenmukaisia sikäli, että näissä ryhmissä selvä enemmistö antaa hallitukselle heikon arvosanan.

Hyviä arvosanoja säästeliäästi

Tutkimuksen osana selvitettiin hallituksen toimintaa koskevan yleisarvion lisäksi mielipiteitä onnistumisesta eri asioiden ajamisessa ja eri väestöryhmien tarpeiden huomioonottamisessa.

Vastaajien tuli antaa arvio hallituksen onnistumisesta kaikkiaan 25 eri asiassa. Edellisen kerran tämä kysymyksenasettelu oli mukana tutkimuksessa keväällä 1997.

Leimaa-antavaa tuloksissa on edelleen se, että väestö säästelee hyviä arvosanoja. Hallituksen uskotaan onnistuneen parhaiten vientiyritysten tarpeiden huomioonottamisessa. Tässä asiassa puolet (51 %) väestöstä antaa hallitukselle hyvän arvosanan.

Kohtuullisen paljon hyviä arvosanoja hallitus saa myös hintojen nousun hillitsemisessä (45 %), kaupungeissa asuvien tarpeiden huomioonottamisessa (43 %) sekä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa (41 %).

Parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta hallituksen uskotaan onnistuneen työllisyyden hoitamisessa heikosti. Kansalaiset antavat heikon arvosanan myös verotukseen liittyvissä asioissa, työttömien tarpeiden huomioonottamisessa ja maan ulkomaanvelan vähentämisessä.

Ihmisten nyt antamia mielikuvia on mahdollista verrata keväällä 1997 tehdyn tutkimuksen tuloksiin. Vertailu edelliseen tutkimukseen kielii, että hallitusta arvioidaan nyt monissa asioissa hieman myönteisemmässä hengessä kuin vuotta aiemmin.

Hallituksen arvosana on parantunut etenkin työllisyystilanteen (+ 10 prosenttiyksikköä) ja kansantalouden tilan osalta (+ 8 prosenttiyksikköä). Yksityisautoilun tarpeiden huomioonottamisessa (- 8 prosenttiyksikköä) sekä hintojen nousun hillinnässä (- 8 prosenttiyksikköä) hallitukselle annetut arvosanat ovat kuitenkin tulleet hieman takapakkia.

Kysymyspatteristo sisälsi myös arvion hallituksen onnistumisesta vastaajan itsensä ja hänen perheensä tarpeiden huomioonottamisessa. Neljäsosa (28 %) väestöstä kiittelee hallitusta tässä asiassa. Tulokset ovat hieman parempia kuin keväällä 1997 toteutetussa tutkimuksessa (22 % -> 28 %).

Kokoomus vetovoimaisin

Puolueiden vetovoimaa äänestäjäkunnan keskuudessa mitattiin yleismiellyttävyyttä yksityiskohtaisemmalla kysymyksenasettelulla. Tässä jokaisen puolueen osalta asiaa lähestyttiin eduskuntavaalien näkökulmasta.

Vastaajan tuli jokaisen puolueen kohdalla erikseen ilmaista, kuinka houkuttelevaa äänestäminen olisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Kysymys ei mittaa puolueiden kannatusta vaan vetovoimaa äänestäjien keskuudessa.

Tutkimustuloksia voi tulkita useammalla eri tavalla. Tarkastelussa puolueet voi asettaa järjestykseen äänestysalttiuden perustella. Tällaisen vetovoimaisuuden ilmentäjänä voi toimia niiden osuus, jotka olisivat erittäin tai melko halukkaita äänestämään puoluetta, mikäli nyt järjestettäisiin eduskuntavaalit.

Toisaalta analyysissa voi pääpainon asettaa niiden osuuden vertailuun puolueiden välillä, jotka ehdottomasti torjuvat ajatuksen äänestämisestä (ei lainkaan houkuttelevaa).

Saatujen tulosten mukaan Kokoomus (31 %) ja Keskusta (30 %) saavuttavat korkeimmat äänestysalttiuslukemat. Äärimmäinen torjunta on Kokoomuksen kohdalla alhaisinta eri puolueista. Suomen Keskusta nostanut tällä mittarilla asemiaan tasaisesti syksystä 1996.

SDP on kyennyt myös tällä mittarilla korjaamaan viime syksyn huonoja lukemia (+ 6 prosenttiyksikköä). Vasemmistoliiton houkutusvoima on lievästi nousujohteinen jos asiaa tarkastellaan parin viimeksi kuluneen vuoden tähtäimellä.

Kansa tahtoo, että Keskusta voittaa

Arvioita eri puolueista mitattiin tutkimuksessa myös kysymyksenasettelulla, jossa haastateltavat ilmaisivat, miten mielellään he soisivat eri puolueiden voittavan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kysymyksenasettelussa vastaajia pyydettiin arvioimaan asiaa riippumatta puoluekannasta, mikä ymmärrettävästi on varsin vaativa tehtävä.

Tulokset ovat pitkälle samansuuntaisia kuin yleismiellyttävyyttä mittaaviin kysymyksiin annetut vastaukset. Vajaa kaksi viidesosaa soisi Keskustan (38 %) ja Kokoomuksen (36 %) voittavan seuraavissa eduskuntavaaleissa ja noin kolmannes vihreiden (34 %) ja SDP:n (34 %). Muiden puolueiden luvut ovat selvästi heikompia.

Viime lokakuusta asemiaan ovat parantaneet SDP (+ 8 prosenttiyksikköä) ja Suomen Keskusta (+ 6 prosenttiyksikköä). Muiden puolueiden kohdalla ei ole havaittavissa samansuuntaista kehitystä.

Suomen Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen maamme neljän suurimman puolueen toimeksiannosta. Tutkimus on toteutettu Suomen Gallup Oy:n Gallup-Kanavaa hyväksikäyttämällä.

Tutkimuksen näyte edustaa maan 15-70 vuotta täyttänyttä väestöä. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.336. Tutkimus on toteutettu 13.-18.2.1998 välisenä aikana.

ILKKA AHTOKIVI
27.2.1997

POLITIIKKA -SIVULLE