Viikon EMU-uutiset

Suomi on EMU-kelpoinen

Suomi täyttää kaikki rahaliitto EMU:un pääsemisehdot. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen alijäämä viime vuonna oli 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja EMU-ehdoissa määritelty velka oli vajaat 56 prosenttia BKT:sta. EMU-ehdoissa alijäämä pitää olla alle kolme prosenttia ja velka korkeintaan 60 prosenttia. Jo aiemmin Suomi on täyttänyt muut EMU-ehdot.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen tuotanto kasvoi viime vuonna huippuvuosien tahtiin. Edellisen kerran vauhti on ollut näin kova 1979 ja 1989. Kokonaistuotanto on ylittänyt selvästi lamaa edeltäneiden huippuvuosien tason. Kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 5,9 prosenttia. Nimellinen bruttokansantuote oli 618 miljardia markkaa.

Genscher kehui EMU:a kuntaseminaarissa

Talous- ja rahaliitto EMU:n lykkääminen olisi vastuutonta, sanoi Saksan entinen ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher torstaina. Genscher puhui Kunnallisalan kehittämissäätiön seminaarissa Helsingissä.

Hän arvosteli puheessaan ja tiedotustilaisuudessa Saksan keskuspankin aikeita tehdä EMU:un pyrkivistä maista omat arvionsa. Genscher muistutti, ettei kukaan muu kuin Euroopan rahapoliittinen instituutio ja EU:n komissio voi arvioida jäsenmaiden EMU-kuntoisuutta.

- Vain eurooppalaisten instituutioiden arvio on sitova. Kenenkään ei pitäisi yrittää luoda sellaista kuvaa, että hän on muiden maiden herra, Genscher sanoi.

Hans-Dietrich Genscher oli Saksan ulkoministeri 18 vuotta, vuodesta 1974-92. Hän edusti pientä liberaalia FDP-puoluetta, joka on nytkin kristillisdemokraattien tukena Saksan hallituksessa. Vierailullaan Genscher oli menossa tapaamaan myös presidentti Martti Ahtisaarta ja pääministeri Paavo Lipposta.

Kansanäänestystä vaadittiin nimilistoilla

EMU:un liittymisestä kansanäänestystä vaativa liike on kerännyt hankkeensa tueksi lähes 40 000 nimeä. Nimilistat luovutettiin tiistaina eduskuntaryhmille. Kansanäänestysliike muistutti, että Suomen EU-jäsenyydestä tehtiin aikoinaan päätös neuvoa-antavan kansanäänestyksen pohjalta. Niukka enemmistö oli jäsenyyden kannalla.

Liikkeen näkemyksen mukaan valtaosa äänestäjistä ei ole antanut valtakirjaa EMU:un liittymiseen ja Suomen markasta luopumiseen. Uudessa kansanäänestyksessä pitäisi esityksen mukaan kysyä neuvoa sekä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen liittymisestä että hallitusten välisessä konferenssissa neuvotellusta Amsterdamin sopimuksesta.

EMU:n vastustajat olivat liikkeellä myös eduskunnan ulkopuolella. Eduskunnan edessä pidettyyn mielenosoitukseen osallistui purevan kylmässä säässä parisataa henkeä. Puhujina tilaisuudessa oli EMU:un kriittisesti suhtautuvia kansanedustajia.

Mielenosoittajien kylteissä ja banderolleissa kiellettiin Suomen myyminen, toivotettiin maanpetturit hirteen ja epäiltiin EMU:n tuovan mukanaan pysyvän suurtyöttömyyden.

EMU:n kannatus ja vastustus tasoissa

Euroopan talous- ja rahaliitolle EMU:lle löytyy nyt yhtä paljon kannattajia kuin vastustajiakin. Taloustutkimus Oy:n kyselyn mukaan molemmat kannat saavat 40 prosentin suosion. 20 prosenttia tutkituista ei kerro mielipidettään asiasta.

Tammikuisen kannatuksen nousun jälkeen EMU:n suosio on palautunut samoihin lukemiin kuin mitä se on ollut lähes koko viime vuoden. Tammikuussa 44 prosenttia haastatelluista kannatti EMU-jäsenyyttä ja 40 prosenttia vastusti sitä.

Taloustutkimus kysyi helmikuussa lähes 1 000 suomalaiselta, pitäisikö eduskunnan kannattaa vai vastustaa Suomen osallistumista rahaliiton kolmanteen vaiheeseen vuoden 1999 alussa. Tutkimuksen teetti Eurooppalainen Suomi -yhdistys. Kyselyn tuloksesta kerrotaan tiistain Helsingin Sanomissa.

Demarimeppi Ruotsista: Emme liity EMU:un kymmeneen vuoteen

Ruotsin sosiaalidemokraattien europarlamentaarikko Sören Wibe ei usko Ruotsin liittyvän EMU:un ainakaan kymmeneen vuoteen. Vaihtoehto EU:lle -järjestön tilaisuudessa maanantaina Helsingissä puhunut Wibe arvioi EMU:a tavattoman suureksi taloudelliseksi riskiprojektiksi, jonka suurimman laskun maksavat matalapalkkaiset ja vähemmän koulutetut.

EU-jäsenyyttä vastustamaan perustettu VEU marssitti maanantaina seminaariinsa kaksi ruotsalaista EMU-vastustajaa kotimaisten todistajien rinnalle. Wiben lisäksi seminaarissa alustivat Ruotsin keskustan europarlamentaarikko Hans Lindqvist, Suomen keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ja tutkija Petri Minkkinen.

Molemmat ruotsalaiset leimasivat EMU:n poliittiseksi projektiksi, joka tähtää Euroopan liittovaltioon. Wiben mielestä EMU:lla on joitakin myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen, mutta saavutettavat edut ovat kuitenkin hyvin pieniä.

Haitat ovat Wiben mielestä hyötyjä suuremmat. Hänen mielestään työttömyys kasvaa EMU:n myötä. Jos Eurooppaa kohtaa voimakas laskusuhdanne, seuraukset ovat Emun oloissa kestämättömät.

Lindqvist kehotti Suomea odottamaan EMU:un liittymisen kanssa samaan tapaan kuin Ruotsi on tehnyt. Hänen mielestään markkinavoimat ovat palkinneet ruotsalaisten päätöksen ulkopuolelle jäämisestä, sillä Ruotsin kruunu on vahvistunut suhteessa Suomen markkaan ja Saksan markkaan.

Suomalaisalustajista Väyrynen katsoi, että EMU vahingoittaa Suomea kolmesta syystä. Rahaliitto merkitsee keskittymistä, mistä Suomi reuna-alueena kärsii. Suomen suhdannevaihtelut käyvät eri tahtiin muun Euroopan kanssa ja Euroopan keskuspankin raha- ja valuuttakurssipolitiikka saattaa jyrkentää Suomen suhdannevaihteluita. Lisäksi Suomi on riippuvainen oman valuuttansa ja dollarin kurssisuhteesta.

Väyrynen toisti arvionsa, että EMU-jäsenyys näyttää väistämättömältä, minkä takia olisi keskusteltava tulevan liittovaltion olemuksesta.

Koonnut: IA
26.2.1998

POLITIIKKA -SIVULLE