Hallitus syytti keskustaa devalvaation ihannoinnista ja vääristelystä

Oppositio epäilee talouden EMU-kestävyyttä



Suurin oppositioryhmä keskusta toisti tiistaina eduskunnassa kielteisen kantansa Suomen liittymiseen EMU:un ensimmäisten maiden joukossa.


Tiedonantokeskustelussa ryhmä perusteli näkemystään Suomen valtiontalouden tilalla, joka ei ole riittävän vahva suhteessa yhteisvaluutta-alueeseen menoon liittyviin riskeihin.

Toinen syy kielteiseen suhtautumiseen on se, että Suomen kannalta keskeiset kauppakumppanit EU:ssa ovat jäämässä EMU:n ulkopuolelle.

Keskustan ryhmäpuhuja Mauri Pekkarinen arvioi EMU:n merkitsevän alueellisen keskittymisen kiihtymistä ja talouden häiriötilanteissa leikkauspaineita sosiaali- ja sivistysmenoihin.

Hän syytti hallitusta alue-erojen kasvattamisesta, vaikka EMU:un valmistauduttaessa olisi pitänyt päinvastoin vahvistaa heikoimpien alueiden kestokykyä.
- Suomen julkinen talous on erittäin haavoittuvainen EMU:n riskeille, Pekkarinen huomautti.

Hän katsoi hallituksen lisäksi vaikeuttaneen jo etukäteen sellaisten väestöryhmien selviytymisedellytyksiä, joille EMU-jäsenyys on erityinen uhka.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa hallitus sai jälleen kerran moitteita myös EMU:n tuomisesta eduskuntaan tiedonantona. Kun sen käsittelyn päättävässä äänestyksessä punnitaan hallituksen luottamus, eivät kansanedustajat pääse suoraan äänestämään Suomen liittymisestä talous- ja rahaliittoon.

Keskusta kaipasi edelleen neuvoa-antavaa kansanäänestystä ja EMU:a koskevaa lakiesitystä. Jos markasta aiotaan luopua, sitä koskeva perustuslain muutos pitäisi puolueen mielestä tehdä ennen mahdollisen jäsenyyden toteutumista.

EMU-junaan ei ole kiire

Etulinjan EMU-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuva kristillinen liitto arvosteli tiedonantoa siitä, että se sisältää perustelemattomia väitteitä euroalueen eduista. Bjarne Kallis korosti, ettei EMU-junaan ole pakko nousta heti, vaan siihen ehtii myöhemminkin.

Hänen mukaansa vuoden 1994 kansanäänestyksessä päätettiin vain Euroopan unioniin liittymisestä, eivätkä kansalaiset missään tapauksessa antaneet hallitukselle valtakirjaa viedä Suomi EMU:un ja luopua markasta.

- Nyt kansalle kerrotaankin, että päätös yhteisestä valuutasta tehtiin jo kansanäänestyksessä. Ei ihme, jos kansalaiset tuntevat itsensä petetyiksi.

Kalliksen mukaan tosiasia on se, ettei Suomi siirry ilman eduskunnan päätöstä eurokantaan eikä ulkopuolelle jäämisestä koituisi mitään rangaistuksia.

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka lupasi vastustaa loppuun saakka Suomen menoa EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Hänen mielestään Suomen olisi pitänyt noudattaa Ruotsin esimerkkiä ja jäädä tarkkailemaan, kuinka EMU:n käy.
- Nyt ryntäämme sokkona pusikkoon tietämättä, mitä sen sisältä löytyy, Vistbacka kuvaili.

Euroalueeseen menoa vastaan aikoo äänestää myös kolmihenkinen vasemmistoryhmä.

Keskustaa syytettiin devalvaation ihannoinnista ja vääristelystä

EMU-tiedonannosta kehkeytyi eduskunnassa kiivas vastauspuheenvuorojen ja välihuutojen vaihto. Ryhmäpuheenvuoroihin vastasi hallituksen puolesta valtiovarainministeri Sauli Niinistö, joka leimasi keskustan ryhmäpuheenvuoron devalvaation ja suljettujen talouksien ihannoinniksi.

Keskustan puolesta puhunut Mauri Pekkarinen markkinoi Niinistön mielestä devalvaatiota kuin taikasanaa, joka maksaa velat pois ja luo kaikille hyvinvointia. Niinistön mukaan keskusta ei ole enää juuttunut vanhaan asemiin, vaan ryöminyt vielä asemissaan taaksepäin.

Hän muistutti Ahon hallituksen ilmoittaneen pyrkivänsä siihen, että Suomen talous täyttää EMU-kriteerit, ja kyseli miksi sellaista viestiä annettiin, ellei EMU:un ollut tarkoitus liittyä.

Työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) kimmastui Pekkarisen puheessaan esittämistä työttömyysluvuista.
- Vertailu on kärjistetty, valheellinen ja halpamainen. Sellaisen tekee vain todellinen tilastotollo, Jaakonsaari sanoi.

Pekkarinen vertaili vuoden 1995 toukokuun ja tämän vuoden tammikuun työttömyyslukuja, todeten, ettei työministeriön lukujen osoittama lasku, 448 000:sta 405 000:een näytä kovin hääppöiseltä.

Jaakonsaari vastasi, ettei tammi- ja toukokuun lukuja voi kausivaihteluiden takia verrata, ja haastoi Pekkarisen palaamaan asiaan kun tämän vuoden toukokuun luvut ovat valmiit.

Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) katseli Pekkarista alta kulmien, mutta ei käyttänyt keskustelussa puheenvuoroa.

STT-IA
27.2.1998


POLITIIKKA -SIVULLE