Viikonlopun politiikkaa lyhyestiAhtisaari patistaa eduskuntaa helikopterihankintaanPresidentti Martti Ahtisaari patistaa kansanedustajia hyväksymään kiistellyt helikopterihankinnat. Ahtisaaren mukaan valmiusjoukkojen perustaminen vaarantuu, mikäli joukkojen nopeaa liikkuvuutta turvaavia kopterihankintoja ei tehdä.Ahtisaari sanoo olevansa hämmästynyt tavasta, jolla eduskunta on käsitellyt puolustusvoimien helikopterihankintoja. Hänestä kenellekään ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, että armeija tarvitsee uusia helikoptereita.
Ahtisaaren virkaanastumisesta tuli sunnuntaina kuluneeksi tasan neljä vuotta. Hänen virkakautensa nelivuotishaastattelu julkaistiin Aamulehdessä sekä Turun ja Savon Sanomissa. Presidentti viittasi tällä vuoden takaiseen puolustuspoliittiseen selontekoon, jonka suuntaviivat eduskunta itse hyväksyi. Hän muistuttaa, että valmiusyhtymät helikoptereineen olivat mukana selonteossa. Presidentti Ahtisaari selvitti maakuntalehtien haastattelussa myös, miksi Suomi ei ole liittynyt maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Hänen mukaansa ulkopuolelle jättäytyminen on itse asiassa lisännyt Suomen mahdollisuuksia olla aktiivinen toimija pyrittäessä maailmanlaajuiseen jalkaväkimiinakieltoon. - Samalla on voitu esitellä lähtökohtaamme - liittoutumattomuutta sekä itsenäistä ja uskottavaa puolustusta - ja sen vaikutusta suhtautumiseemme jalkaväkimiinojen kieltämiseen, Ahtisaari toteaa. Ahtisaari ei lupaa ulkoministeri Tarja Halosen (SDP) esittämää käännettä miinapolitiikkaan. Halonen sanoi joulukuussa, että kyse on enää ajasta ja rahasta, eikä enää peruskysymyksestä. Ahtisaaren mielestä miinojen täyskiellon kansantaloudellisten ja maanpuolustuksellisten vaikutusten selvitykset ovat yhä kesken. Vasta selvitysten valmistuttua on edellytyksiä poliittiseen päätöksentekoon asiassa, sanoi Ahtisaari sunnuntaina Aamulehdessä sekä Turun ja Savon Sanomissa.
Lipponen puolusti helikopterihankintaaPääministeri Paavo Lipponen kannatti Radio Suomen haastattelutunnilla presidentti Martti Ahtisaaren lausuntoja helikopterihankinnoista. Hän kiisti eduskunnassa esitetyt epäilyt, että helikopterihankinta olisi askel kohti Suomen NATO-jäsenyyttä.- Siitä on kyllä NATO:on liittyminen kaukana, jos haetaan meidän asevoimillemme samanlaista liikkuvuutta kuin lähialueella.
Lipposen mukaan mitään NATO-jäsenyyden valmistelua ei ole meneillään.
Suomalaiset kannattavat kopterihankintoja varauksinSuomalaiset suhtautuvat varauksellisen myönteisesti armeijan havittelemiin helikopterihankintoihin. Vain joka viides veronmaksaja on sitä mieltä, että eduskunnan pitää estää puolustusvoimien kopterikaupat.Taloustutkimuksen tuoreen mielipidekyselyn vastaajista 42 prosenttia joko karsisi hankintalistaa tai panisi suunnitelmat hyllylle odottamaan parempia aikoja. Joka neljäs olisi valmis myöntämään armeijalle tilausvaltuudet kopteriostoihin. Viime viikolla 500 suomalaiselle tehty mielipidekysely julkistettiin lauantaina Savon- ja Turun Sanomissa sekä Aamulehdessä.
Lipponen: Maatalouden tuesta ei leikataMaatalouden kansallisesta tuesta ei leikata, vaan budjettiin saattaa ensi vuodelle tulla lisärahaa, sanoi pääministeri Paavo Lipponen sunnuntaina. Pääministerin haastattelutunnilla Radio Suomessa Lipponen rauhoitteli EU:n maatalouden uudistuspaketin aiheuttamaa huolta maatalouden tulevaisuudesta.
Hän muistutti, että komission esitys on vasta suunnitelma, joka ei tule toteutumaan sellaisenaan. Lipposen mukaan Suomi tulee pitämään huolen omista eduistaan.
Lipposen mukaan Suomi tulee viemään maataloutensa ja erityisesti maidontuotannon edut EU:n käsittelyssä niin korkealle tasolle kuin on tarpeellista. Maatalousministeriö on laskenut, että mikäli komission esitykset toteutuisivat sellaisenaan, ne toisivat Suomen maataloudelle lähes miljardin markan tappiot. Uudistusta tehdään, jotta EU:n maataloustukijärjestelmä kestäisi. - Meillä on Luxemburgin huippukokouksen selkeä lausuma, että meidän erityisolot on otettava huomioon. Me tulemme tästä myös huolehtimaan viimeisen päälle, Lipponen vakuutti. Sinänsä muutoksen on jatkuttava myös maatalouden puolella, pääministeri huomautti.
Kilpailukyvystä on huolehdittava, ja tilojen lukumäärä tulee asteittain vähenemään.
Yli puolet suomalaisista maksaisi lisätukea viljelijöilleYli puolet suomalaisista, 58 prosenttia, on valmis maksamaan viljelijöille enemmän kansallista tukea valtion verovaroista, jotta maatalous voisi säilyä Suomessa. Kolmannes suomalaisista ei kuitenkaan lisätukea maksaisi, ilmenee Suomen Gallupin 500 vastaajalle tekemästä mielipidetiedustelusta. Gallup julkaistiin sunnuntaina Sunnuntaisuomalaisessa.Suopeimpia lisätuelle ovat keskustan ja vasemmistoliiton kannattajat. Itsekkäämpi maatalouspolitiikka EU:ssa saa myös tukea mielipidetiedustelussa. Kaksi kolmesta (65 prosenttia) on sitä mieltä, että Suomen hallituksen pitäisi jättää hyväksymättä sellaiset EU:n maatalousuudistukset, jotka vaarantavat Suomen maatalouden tulevaisuuden. Ajatusta vastustaa 23 prosenttia vastaajista. Kotimaista ruokaa puolustaa neljä vastaajaa viidestä. 82 prosenttia haluaa gallupin mukaan pitää kiinni siitä, että Suomessa syödään kotimaassa tuotettua ruokaa. Vain kuudesosa vastaajista hyväksyy ajatuksen tuontiruoan osuuden lisäämisestä. Suomen Gallup kysyi kuluneella viikolla maatalousasioista 500 suomalaisen mielipidettä. Juuri ennen kyselyä oli julkistettu tutkimus, jossa kerrottiin maatilojen tulojen alenemisesta.
Zyskowicz ihmettelee keskustaaKokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz ihmettelee keskustan välikysymyksen tavoitteita. Keskustan toiminta on hänen mielestään yritys puoluepolitisoida maatalousväestön liikehdintää ja kerätä halpoja poliittisia irtopisteitä. Maatalouden asiaa edistetään paremmin yhteistyökyvyllä ja poliittisesti laaja-alaisella toiminnalla, Zyskowicz katsoo.- Pyrkimällä valjastamaan huolestuneet viljelijät vain omien vaalivankkuriensa vetäjiksi keskusta tekee todellisen karhunpalveluksen itse asialle eli suomalaisen maatalouden toimintaedellytysten turvaamiselle, Zyskowicz totesi lauantaina.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE