Valiokuntapoissaolot rassaavat päätösvaltaa


Eduskuntapoissaolot ovat johtaneet ajoittain ongelmiin valiokuntien päätösvallan suhteen, myöntää kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz. Hän pitää silti poissaoloja edustajien omana asiana, ryhmän ei ole tarvinnut puuttua peliin.

Kansanedustajien poissaolotilastoja lasketaan vähintään puolivuosittain. Tuoreimman tilaston teki MTV3:n Sunnuntairaportti, joka selvitti kansanedustajien läsnäolon täysistunnoissa, valiokunnissa ja valtuustoissa.

Sen mukaan kansanedustajat jättivät joka viidennen täysistunnon tai valiokunnan kokouksen väliin viime vuonna. Täysistunnoista oli poissa 17 prosenttia ja valiokunnista 23 prosenttia kansanedustajista. Eniten poissaoloja on ollut eduskuntaryhmä Virtasella ja RKP:n ryhmällä. Ahkerimmin kokouksissa kävivät kristillisen liiton ja perussuomalaisten edustajat.

- On sinänsä perusteltua, että media seuraa kansanedustajien läsnäoloa, mutta poissaolotilastojen kautta ei luonnollisestikaan synny koko kuvaa kansanedustajan työstä, toteaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz.

Poissaolopyyntöjen tilastoiminen vain täysistuntopöytäkirjan alkuun merkittyjen poissaolopyyntöjen mukaan tuokin monta vääristymää. Eduskunnasta todetaan, että poissaolotilastoihin on päätynyt muun muassa edustajia, jotka ovat pyytäneet poissaoloa varmuuden vuoksi, mutta ehtivätkin istuntoon ajoissa tai hieman myöhässä. Joidenkin edustajien kohdalla pöytäkirjojen sisäsivujen tarkastelu olisi vähentänyt poissaolomäärää huomattavasti.

Toisaalta napinpainallus läsnäolon merkiksi istunnon alussa ei takaa sen koommin fyysistä kuin henkistäkään läsnäoloa asioiden käsittelyssä. Joskus se merkitsee jopa kotimatkan alkua.

Eivätkä kaikki tähdelliset tekemiset ole keskittyneet eduskunnan seinien sisään. Poissaolotilastoa johtaa ulkoministeri Tarja Halonen (SDP), jonka paikka on ollut tyhjä joka toisessa täysistunnossa. Huolestuttavampaa olisi, jos maan ulkoministeri keräisi ahkeruuspisteitä eduskunnasta.

Yksityisasiasta muu syy

Pelkkä poissaolojen tilastoiminen ei kerro myöskään mitään niiden syistä, sillä eduskunnan järjestelmä on tiukka. Määrittelyjä on vain kolme: virkamatka, sairaus ja yksityisasia.

Virkamatkoiksi katsotaan pääsääntöisesti vain eduskunnan itsensä määräämät ja maksamat matkat. Tähän saakka kunnanvaltuustojen, komiteoiden tai merkittävien kansainvälisten järjestöjen aiheuttamat tehtävät kirjautuvat samaan yksityisasioiden kategoriaan naapurin emännän kissanristiäisten kanssa.

Polemiikkia eduskunnassa aiheuttanut yksityisasia muuttuukin "muuksi syyksi". Vastaisuudessa poissaolopyyntöä jättävä kansanedustaja voi yksilöidä poissaolonsa syyn. Julkisesta asiakirjasta ne ovat myös jälkipolvien luettavissa.

Valiokuntapoissaolot vievät päätösvallan

Suuremmaksi ongelmaksi eduskunnassa koetaan valiokuntapoissaolot, joiden vuoksi kokouksia on ajoittain vaikea saada päätösvaltaisiksi. Ainakaan pitkät asiantuntijakuulemiset eivät jaksa kaikkia edustajia innostaa.

Myös Zyskowicz myöntää, että päätösvaltaongelmia on joskus tullut. Hän kuitenkin toteaa, ettei ongelmaa ole katsottu niin suureksi, että siihen olisi tarvinnut puuttua eduskuntaryhmässä.

- Luulen että paras lääke kansanedustajien poissaoloihin valiokunnista on poissaolojen julkinen seuranta. Zyskowicz toteaa, että valiokuntien työn järjestäminen on paljolti niistä itsestään kiinni, joten ne voivat myös käytännössä rajoittaa asiantuntijakuulemisen kestoa.

MTV3:n vertailussa kertyi eniten poissaoloja tulevaisuusvaliokunnan (37 %) ja työasiainvaliokunnan (36 %) jäsenille. Ahkerimmin istuttiin maa- ja metsätalousvaliokunnan (14 %) ja sivistysvaliokunnan (15 %) kokouksissa.

- Poissaolot eivät ole haitanneet eduskunnan toimintaa. Yksittäisten kansanedustajien ja myös koko eduskunnan julkikuvan kannalta liialliset poissaolot ovat negatiivinen asia, sanoo Zyskowicz.

Pietikäinen poissaolokuningatar

Poissaololistan kakkoseksi on Halosen jälkeen yltänyt kansanedustaja Sirpa Pietikäinen (kok), jonka poissaoloprosentiksi täysistunnoista ja kahdesta valiokunnasta laskettiin 50.

Kymmenen kärjessä -listalta löytyvät lisäksi kokoomuksen Anne Knaapi (45 %), SDP:n Heikki Rinne (41 %), keskustan Esko Aho (40 %), Ahvenanmaan Gunnar Jansson (37 %), keskustan Maija-Liisa Veteläinen (36 %), kokoomuksen Kari Kantalainen (36 %), keskustan Hannu Kemppainen (36 %) ja omassa ryhmässään istuva Pertti Virtanen (36 %).

Ministereistä poissaolojen kärkipäähän sijoittuvat myös RKP:n Ole Norrback (39 %) ja kokoomuksen Matti Aura (37 %).

Kolme edustajaa aina paikalla

Kolme kansanedustajaa on istunut viime vuonna kaikissa kokouksissa. Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (kok) on ollut paikalla kaikissa täysistunnoissa, Sulo Aittoniemi (kesk) täysistunnoissa ja lakivaliokunnassa sekä Päivi Räsänen (krist) täysistunnoissa ja Riihimäen kaupunginvaltuustossa.

Hyvin pienen poissaoloprosentin saivat lisäksi SDP:n Antero Kekkonen (1 %), kokoomuksen Juhani Sjöblom (1 %), kristillisten Sakari Smeds (2 %), vasemmistoliiton Reino Laine (4 %), SDP:n Matti Vähänäkki (4 %), kokoomuksen Ben Zyskowicz (4 %) ja vasemmistoryhmän Veijo Puhjo (5 %).

Ministereistä on eduskunnassa nähty kaikkein useimmin kokoomuksen Kari Häkämies, jolta on jäänyt väliin vain 16 prosenttia täysistunnoista.

PETE PAKARINEN
27.2.1998

POLITIIKKA -SIVULLE