Agenda 2000:n rakennetukivaikutukset vasta hahmottuvat


Samalla kun EU-maat aloittivat juhlapuheiden säestyksellä jäsenyysneuvottelujaan ensimmäisten Itä-Euroopan hakijoiden kanssa alkavat arviot laajentumisen kustannuksista tarkentua.

Suomessa hallitus on teettänyt selvityksen niistä vaikutuksista, joita EU-komission Agenda 2000 -ehdotuksilla olisi Suomen maatalous- ja rakennetukiin. Uudistuksista on tarkoitus sopia EU-maiden kesken vuoden 1999 loppuun mennessä. Neuvotteluista odotetaan vaikeita.

Rakennetukiuudistuksen keskeinen tavoite on pienentää sitä osuutta EU:n väestöstä, joka on alueellisten tukien piirissä. Nyt EU-kansalaisista puolet asuu tukialueella, tarkoitus on leikata osuus 40 prosenttiin. Samalla karsitaan tavoiteohjelmien määrä seitsemästä kolmeen.

Itä-Suomi yli köyhyysrajan?

Suomessa nykyiset tavoite 6-alueet ja Pohjois-Savo ovat pääsemässä uuden tavoite 1:n piiriin, joka on tukiohjelmista merkittävin. Kaikilla tulevilla ykkösalueilla yhteensä asuu noin 1 060 000 ihmistä, kasvua kuutostukialueeseen on 230 000 henkilön verran. Suomen väestöstä osuus on vajaat 21 prosenttia.

Pohjois-Suomen osalta EU lieventäisi vaatimusta, että alueen BKT:n on oltava alle 75 prosenttia unionin keskiarvosta. Harva asutus ja korkea työttömyys katsotaan komissiossa perusteeksi pitää alue köyhäintuen piirissä.

Mutta myös Itä-Suomi nousee hyvää vauhtia Suomen muuta EU:ta selvästi nopeamman talouskasvun myötä - eikä ole poissuljettua, että Itä-Suomi ehtii päätöksentekohetkeen mennessä nousta yli bruttokansantuoterajan.

Koska päätös pitää aikanaan tehdä uusimpien tilastotietojen mukaan, voi tämä vaikeuttaa Itä-Suomen pääsyä ykköstavoitteen piiriin.

Komissio ehdottaa myös, että se määräisi ykköstukien saajat itse. Ennen saajista on pitänyt sopia EU-maiden kesken ministerineuvostossa. Edellinen aluetukien jakokierros päättyi heinäkuussa 1993 vasta usean maratonkokouksen jälkeen. Viimeiset lehmänkaupat tehtiin ulkoministerien ja EU-komission kesken aamuviideltä.

Työttömyys tukiperusteeksi

Uuden 2-tukialueiden peittoa Suomessa on vielä vaikea arvioida, mutta suunta on todennäköisesti alaspäin. Kakkostuki korvaa nykyiset tavoitteet 2 ja 5b, joilla autetaan taantuvia teollisuusalueita ja monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakenteita.

Nyt tavoite 2 kattaa alueen jolla on yhteensä noin 800 000 asukasta (15,7 prosenttia väestöstä), 5b:n väestöpeitto on 1 100 000 (21,6 prosenttia).

Komissio ehdottaa, että tukien väestöpeitto laskisi korkeintaan kolmanneksen, ja pois jätettävien alueiden tuki laskisi asteittain vuoden 2003 loppuun asti.

Suomessa se takaisi, että vähintään 23 prosenttia väestöstä jää uuden kakkostuen piiriin. Alueiden sijainnista ei vielä ole tietoa, sillä valintakriteerit määrättäisiin yhteistyössä komission ja jäsenmaiden kesken. Korkea työttömyys, teollisuuden tai maatalouden rakennemuutos ovat komission ehdotuksen mukaan nousemassa tärkeiksi valintaperusteiksi.

Tukimäärää ei vielä tiedetä, mutta tuki asukasta kohti jää tuntuvasti alhaisemmaksi kuin tavoite 1-alueella.

Muualla tukea työllisyyteen

Muualla kuin 1- ja 2-alueilla on käytössä tavoite 3, jota käytetään työttömyyden torjumiseen ja koulutukseen. Pitkäaikaistyöttömät, nuoret ja naiset ovat ohjelman tärkeimmät kohteet.

Ohjelma sisältäisi nykyiset tavoite 3- ja 4-ohjelmat, jotka eivät nekään ole sidoksissa tiettyihin alueisiin.

STT-IA
31.3.1998

POLITIIKKA -SIVULLE