MTK ei yllytä mielenosoituksiin Agenda 2 000:tta vastaan

Hallitus ja yleinen mielipide tukevat viljelijöiden tavoitteita



Viljelijöiden edusmies Esa Härmälä ei löydä EU-komission Agenda 2000 -esityksestä mitään hyvää. Sitä vastoin hän löytää paljon hyvää tavasta, jolla se on otettu vastaan Suomessa. Näin myötämielisesti viljelijöiden ahdinkoon ei ole aikaisemmin suhtauduttu.


Esa Härmälä tulkitsee, että viljaa, maitoa ja lihaa halutaan vastakin saada kotimaasta, ja niiden tuotantoa halutaan tukea. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtajana Härmälän tehtävä on patistaa Lipposen hallitusta lunastamaan komission antamat korvauslupaukset tuottajille kaavailluista tulojen menetyksistä. Ei yllyttää tuottajia mielenosoituksiin, vaikka tilanne koetaankin hyvin vakavaksi.

Tuottajien etujärjestö ei tällä kertaa ui vastavirtaan suomalaisessa yhteiskunnassa, vaan yleinen mielipide ja Suomen hallitus tukevat sen tavoitteita. Lantakasoja ja traktorimarsseja ei tarvitakaan.

Viljelijöitä ymmärtävä asenne koetaan äärimmäisen arvokkaaksi

Vaikka viljelijäväestö on äärimmäisen huolissaan EU:n komission Agenda 2000:een sisältyvistä maataloustukileikkauksista, lantakasoja ei todennäköisesti tällä kertaa ajeta eduskunnan portaille tai Brysselin kivetyksille.

Traktorimarssiakaan ei tarvita, sillä enemmistö suomalaisista ymmärtää viljelijöiden ahdingon, tiedotusvälineet ovat myötämielisiä, oppositio on luvannut tukea tässä asiassa hallitusta ja hallitus muotoili Suomen tavoitteet kopioimalla maataloustuottajajärjestön paperit.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä on roolinsa mukaisesti antanut viime päivinä Agenda 2000 -vastaisia lausuntoja oikealle ja vasemmalle, mutta toteaa samalla, että etujärjestö elää asenteellisesti aivan eri maailmassa kuin vielä muutama vuosi sitten. Vuosina 1994-95 tuottajat olivat ahtaalla. Maatalouskeskustelu herätti poliittisia ristiriitoja ja ahdistusta.

- Nyt emme ui vastavirtaan suomalaisessa yhteiskunnassa, vaan meillä on poliittinen tuki ja yleinen mielipide takanamme. Se koetaan äärimmäisen arvokkaaksi, Härmälä sanoo.

Tällaisessa tilanteessa etujärjestö ei rohkaise viljelijöitä mielenosoituksiin. Jos sellaisia kuitenkin järjestetään, olisi varmistettava, että valtaväestö ymmärtää, miksi niihin turvaudutaan. Härmälä tietää kyllä, että paineet ovat nousseet.

EU:n komission Agenda 2000 -esityksen mukaan suomalaisia maanviljelijöitä uhkaavat 870 miljoonan markan tuenmenetykset. Naudanlihan tukihintaa alennetaan esityksessä 30 prosenttia, viljan 20 ja maitotuotteiden 15 prosenttia. Maidon hinnanalennusta pyritään korvaamaan tarjoamalla suomalaisviljelijöille kahdeksan prosentin lisää maitokiintiöihin.

- Kyllähän tilanne koetaan hyvin vakavaksi. Hallitus on kuitenkin selvästi sanonut, että EU:n komission kanssa vallitsee yhteisymmärrys täydestä kompensaatiosta. Ongelmana on tietysti, että yhteisymmärrys on lupauksen tai sitoumuksen asteella. Ei ole olemassa mitään kättä pitempää.

Härmälä korostaa, ettei MTK:n tehtävä ole rapistaa tämän ilmoituksen uskottavuutta, vaan päinvastoin patistella hallitusta muuttamaan sitoumus mahdollisimman pian käytännön maatalouspoliittisiksi toimenpiteiksi.

Viljelijäväkeä Härmälä on rauhoitellut, ettei hallituksen katiska voi tyhjä olla. Ei hallitus uskaltaisi vaalien lähestyessä noin ilmoittaa, jos se kokisi olevansa hyvin heikoilla. Tyhjät puheet paljastuisivat pian. Mutta Härmäläkään ei lähde arvuuttelemaan hallituksen todellista katiskasaalista.
- EU:sta saatu kokemus osoittaa, että sen päätöksenteko on hidasta, moninmutkaista ja vaikeatakin.

Maidon lisäkiintiö tuottaa ongelmia

Kahdeksan prosentin maitokiintiön korotusta pidettiin asiantuntijapiireissä heti sopimattomana Suomelle. Härmälä on samaa mieltä. Lisäkiintiö todennäköisesti otetaan, jos saadaan, mutta se ei kelpaa korvaukseksi tukimenetyksistä. Jos maitoa pystyttäisiinkin tuottamaan lisäkiintiön verran, sen myyminen on ongelma. Lisämaidon juojia tai jatkojalostajia ei löytyne Suomesta eikä lisämäärän lypsäville lehmille lankeaisi tukia. Nykyinen tuki onkin tarkoitus jakaa yhä useammalle lehmälle. Komission päämääränä on yksinkertaisesti hivuttaa hintoja alaspäin.

Tasatahtia hallituksen kanssa

Tuottajat ovat kokeneet myllerryksiä viime vuosina, mutta Härmälän mielestä henkinen aallonpohja ohitettiin puolisentoista vuotta sitten. Moni kehitteli selviytymiskeinoja, jotka ovat taas koetuksella.
- Olisi tärkeätä, ettei tästä nyt tulisi uutta henkistä takaiskua, hän sanoo.

Meneillään olevassa ”harjoituksessa” MTK on kulkenut Härmälän mukaan tasatahtia hallituksen kanssa, ja saanut jokseenkin samat tiedot valmisteluvaiheissa Brysselistä. Vastaavasti etujärjestö on valmistellut Suomen kantoja yhdessä hallituksen kanssa, mikä näkyy selvästi pääministeri Paavo Lipposen esittelemässä Suomen alustavassa virallisessa kannanotossa komission Agenda 2000 -esityksiin.

Härmälä kiittelee hallituksen asennetta nyt hyväksi, mutta kiitoksia ei tietenkään satele hallituskauden alkumetreillä tehdyistä kansallisen tuen leikkauksista. Niitä ei ole peruttu eikä unohdettu ja niistä kärsitään edelleen.

Samalla Härmälä tunnustaa, että Lipponen on paneutunut maatalouspolitiikkaan, ja oivaltaakaan asioita. Tämä on tapahtunut siitä yksinkertaisesta syystä, että hän haluaa Suomen esiintyvän vahvasti Euroopan unionissa. Jotta näin voisi tapahtua ja hän itse esiintyä EU-maan päämiehenä, on ymmärrettävä maataloutta.

- Etujärjestön keskeinen tehtävä on analysoida, mitä erilaiset ehdotukset merkitsevät jäsenkunnalle ja siinä tehtävässä olemme pärjänneet ihan hyvin. Sitten etujärjestön toinen tehtävä on painostaa Suomen hallitusta ja suomalaisia päätöksentekijöitä.

- On täysin selvää, ettei jäsenkunta pidä MTK:n saavutuksia riittävinä, jos arvioidaan Agenda 2000 erillisenä kysymyksenä ja miksi pitäisikään, koska tulokehitys on ollut aleneva. Yleistoteamusta syvemmälle mentäessä enemmistö jäsenkunnasta on varmaan sitä mieltä, että myönteisiäkin asioita on saatu aikaiseksi. Onhan tämä ollut torjuntataistelujen leimaamaa aikaa.

Kova vääntö käyntiin

Lähes kaikki unionin jäsenmaat suuttuivat Agenda 2 000 esityksistä, jotka huonontuivat olennaisesta viime kesänä esitetystä versiosta. Härmälä muistuttaa, ettei EU:ssa ei tehdä mitään uudistusta vastoin jäsenmaiden enemmistön tahtoa. Nyt seuraa kova vääntö ja yhteensovittaminen.

- Nähtäväksi jää kuinka pitkälle ja missä aikataulussa edetään siihen suuntaan, jota komissio on viitoittanut.

- Jos ajatellaan vaihtoehtoja ja tarkoitus on säilyttää maatalous Suomessa merkittävänä elinkeinona, se tarkoittaa kaikissa olosuhteissa sitä, että kulutetaan sen verran, mitä tuotetaan maitoa, lihaa ja viljaa. Tässä on maataloustuotannon ydin.

- Kannattavuusongelmat ovat niin syvällisiä, ettei niitä pelkästään maatalousyrityksen koolla ratkaista. Viljatilojen kohdalla uhkaa tilanne, että kymmen hehtaarin viljatila olisi taloudellisesti kannattavampi kuin sadan hehtaarin, koska joka hehtaarilta tulee tappiota. Kymmeneltä tulee vähemmän kuin sadalta.

Maatalous on unionin kulmakivi

Härmälä ei missään tapauksessa usko julkisuudessa esitettyyn arvioon, että komission perimmäinen tarkoitus olisikin purkaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa.
- Jollei EU:lla olisi yhteistä maatalouspolitiikkaa, se olisi järjestönä paljon vähäpätöisempi.

Maatalous muodostaan unionin kulmakiven. Se on suurin ja raskain osuus siksi, ettei muita vastaavia yhteisesti rahoitettavia asioita juuri ole. Kilpailupolitiikka, ulkomaankauppapolitiikka ja esimerkiksi kalastuspolitiikka perustuvat lähinnä yhteiseen lainsäädäntöön, jota valvomaan on asetettu virkamieskoneisto.

Maatalous vie EU:n budjetista puolet, koska budjetissa ei ole juuri muita menoja. Ei siksi, että maatalous on niin kallista, Härmälä sanoo.

- Jos EU:ssa olisi yhtenäinen koulutus-, sosiaaliturva-, ja vaikka työpolitiikka ja kustannukset maksettaisiin Brysselistä eikä jäsenvaltioiden budjeteista kuten tänä päivänä, maatalouden osuus saattaisi olla 5-10 prosenttia budjetista. Eli asettua yleiselle läntisten teollisuusvaltioiden tasolle.

Härmälä arvioi, että huolimatta rivakasta yleisestä teknologisesta kehityksestä EU on käytännössä paljon enemmän perunalastuyhteiskunta kuin mikrolastuyhteiskunta.

Maatalous on unionin harmonisoiduin alue. Tänä päivänä harmonisointia ei varmastikaan aloitettaisi maataloudesta. Nyt kun tiedetään, kuinka vaikea alue se on, se jätettäisiin viimeiseksi.

Palkkio litroista, ei lehmäluvusta

Härmälä on puhunut monessa yhteydessä siitä, että näissä pyörityksissä talonpojan työnteon moraali joutuu koetukselle.

- Etujärjestön täytyy kaikin keinoin pitää huoli siitä, että peruskannattavuuden edellytykset säilyvät. Kun kaikki nyt hyväksyvät sen, että Euroopassa ja Suomessa maataloutta johonkin rajaan tuetaan, on tärkeätä, missä muodossa tuki annetaan.

Jos palkansaaja saisi yhteiskunnalta sosiaalitukea, hänen työmoraaliaan kohottaisi Härmälän mukaan selvästi enemmän se, että lisämarkat tulevat kannustavana palkkana kuin automaattisena pankkisiirtona tilille. Sama pätee tuottajaan. Tuottajankin olisi hyvä saada palkinto yritteliäisyydestä, tuotetuista maitolitroista ja hyvästä laadusta. Ei sen mukaan kuinka monta lehmää hänellä on.

- Varsinkin, jos kannattavuus olisi niin huono, että jokainen litra toisi tappiota ja viljelijä joutuisi käyttämään pankkitilille tulevaa suoraa tukea ylläpitämään tätä tuotantoa.

”Viihdyn, mutta pyöritystä on ollut”

- Kyllä minä viihdyn, mutta koen myös raskaaksi. Onhan tämä aika pyöritystä ollut. Ei aina ihan helppoa, Härmälä vastaa kysymykseen MTK:n puheenjohtajan tehtävässä viihtymisestä.

- MTK:lla on edessään äärimmäisen haastava kaksivuotiskausi, vaikka leikkauksia nyt on vähän pienennetty, hän huokaa.

Laskeva tukikehitys jatkuu, ellei uusia niitä koskevia päätöksiä synny viimeistään kesän budjettiriihessä koskien vuotta 1999. Maataloudesta ei näillä näkymin nouse suurta vaalikysymystä eduskuntavaaleissa, mikä sopii etujärjestölle oikein hyvin. Ensi keväänä näihin aikoihin olisi kuitenkin sovittava maatalouden toisesta tukipaketista.

- Muu on turhaa, jos se pettää. Tärkeintä MTK:n kannalta on mielipiteen vahvistuminen siitä, että maatalous on suurempia ristiriitoja herättämätön kansallinen kysymys. MTK ja viljelijäväestö eivät saa tallaantua taistelussa Suomen poliittisesta johtajuudesta.

MARGIT HARA
27.3.1998


TALOUS -SIVULLE