Muuttaako koulu yhteiskuntaa vai yhteiskunta koulua?Lakiuudistus toi koulun kovaan keskusteluun
Elokuuksi kaavailtu koululakiuudistus veti keskiviikkona Helsingissä luentosalin täydeltä yleisöä kuulemaan erimielisiä asiantuntijoita.Uudistusaikeita arvostelivat muun muassa Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale ja kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, puolustuskannalla olivat Kuntaliiton sivistystoimen johtaja Matti Rasila sekä johtaja Simo Juva opetusministeriöstä. Myös yleisöpuheenvuorojen esittäjät pohtivat koulun suhdetta yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Uusia lakeja moitittiin liian väljistä tavoitteista ja siitä, että tasa-arvotaistelu on sääntelyn ja rahan vähetessä käytävä joka kunnassa erikseen. Pelkkien lakien sijasta keskustelu laajenikin koskemaan koko vuosikymmenen koulutuspolitiikkaa ja yhteiskunnan yleistä jakautumista. Niin kasvatustieteilijät kuin kansakin kyselivät salissa samaa kuin yleisönosastoissa: antaako lisääntyvä valinnanvapaus mahdollisuuksia vain niille, jotka jaksavat valita? Paneeliin osallistunut Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Eeva Kuuskoski moitti sitä, ettei lakiesitystä ole paremmin ankkuroitu todellisuuteen. Opetusvirkamiehet muistuttavat lain myötäilevän tapahtunutta kehitystä, kun taas Kuuskoski peräsi monien muiden tavoin välineitä myös kehityksen ohjaamiseen. Hän muistutti, ettei kaikki koulumaailmassa tapahtunut kehitys ole välttämättä hyvää. Rahamarkkinoiden vapautumisesta koulutuksen vapautumiseenKeskiviikon yleisöön kuului myös koulupolitiikan veteraani, entinen kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho. Hän summasi koululait osaksi 80-luvulla kestänyttä kehitystä, joka alkoi rahamarkkinoiden vapautuessa.- Talous- ja yhteiskuntapolitiikan iso pyörä jauhaa lisää joustoa ja vähemmän sääntelyä, Aho totesi. Hän suri sitä, että ihmisten valikoiminen on valumassa perusopetuksen tasolle, kun oppilaat valitsevat koulua ja koulut sen myötä oppilaita. Turhaa markkinahenkeä vastaan puhui myös professori Kari Uusikylä, joka yleensä tunnetaan yksilöllisen opetuksen puolustajana. Opetusta pitäisi kuitenkin hänen mielestään eriyttää jokaisen koululuokan sisällä sen sijaan, että lapset ohjautuvat jo ala-asteella eri kouluihin. Uusikylä moitti koulujen muodikkaisiin painotuksiin liittyvää elämöintiä ja piti erikoiskouluun hakeutumista tarpeellisena vain erityistapauksissa. Hän pelkää, että heikkojen lisäksi kärsivät myös menestyjät, jotka joutuvat täyttämään yhä suurempia odotuksia. Kiinni yleiseen arvokeskusteluunKoululakipaketista näyttää tulleen kahva, jonka avulla päästään kiinni yhteiskunnan kehitykseen yleensä. Ainakin keskiviikkona ilmassa oli suuren arvokeskustelun tuntua.Vastausta vaille jäikin muna ja kana -kysymys: muuttuuko koulu yhteiskunnan mukana vai pitäisikö koulun muuttaa yhteiskuntaa?
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE