Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiPesälä toivoo SDP:n ja keskustan liittoaEduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mikko Pesälä (kesk) toivoo keskustan ja sosiaalidemokraattien yhteistyötä "kansaa eheyttävän uudistusohjelman" toteuttamiseksi.
Pesälä vetosi punamulta-yhteistyön puolesta keskustan Kuopion piirin kokouksessa Siilinjärvellä keskiviikkona. Pesälän mielestä koviin EMU-olosuhteisiin sopeutumista on välttämätöntä pehmentää uudistuspolitiikalla, jossa keskeistä on kansan alueellisen ja sosiaalisen kahtiajaon pysäyttäminen.
Halonen: NATO:a ei tarvita päätöksentekoon osallistumiseenUlkoministeri Tarja Halosen (SDP) mielestä Suomen ei tarvitse liittyä NATO:on pystyäkseen osallistumaan turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon Euroopassa. Halonen kommentoi jälleen pintaan noussutta NATO-keskustelua keskiviikkona toimittajille pitämässään aamukahvitilaisuudessa. Hän vertasi keskustelua NATO-jäsenyydestä keskusteluun Vuotoksen tekoaltaasta ja ydinvoimasta.- Joissain tapauksissa osa katsoo, että ratkaisu ei ole ratkaisu ennen kuin se on myönteinen ratkaisu, Halonen sanoi. Halosen mukaan keskustelu on luonnollista, koska eurooppalainen turvallisuus muuttuu yhä kollektiivisemmaksi. Suomi ei ole mukana NATO:ssa, joka on osa monien muiden eurooppalaisten maiden kollektiivista turvallisuutta. Halonen huomautti, että Suomi liittyi EU:hun sotilaallisesti liittoutumattomana. Lisäksi EU:n ja Länsi-Euroopan unionin WEU:n suhteita on kehitetty niin, että liittoutumattomat maat voivat ottaa tasavertaisesti osaa turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon. - Olisin kaikissa tilanteissa valmis puoltamaan sellaista ratkaisua, että poliittinen päätöksenteko on turvallisuuspolitiikassa se, joka johtaa. Asevoimat, ovat ne sitten sotilasliitto tai kansalliset, ovat toimenpide. Ajatus siitä, että pitää olla NATO:ssa mukana voidakseen osallistua tähän päätökseen on perusteiltaan väärä, Halonen sanoi. Halosen mielestä helikopteripäätös on osaltaan ruokkinut NATO-keskustelua. Eurooppaministeri Ole Norrbackin (RKP) NATO-puheiden takana Halonen näki myös lähestyvän RKP:n puoluekokouksen ja halun profiilin nostamiseen.
Halosen mielestä turvallisuuspolitiikassa on paljon keskusteltavaa aina lähtien
asevelvollisuusarmeijan pohjasta tulevaisuudessa.
Norrback: NATO:on liittyminen todennäköistäTodennäköisempää on, että Suomi liittyy NATO:on lähitulevaisuudessa kuin että se jäisi liittoutuman ulkopuolelle, sanoi Eurooppaministeri Ole Norrback NATO-seminaarissa Helsingissä tiistaina.Norrbackin mukaan Naton laajentumispyrkimykset Itä-Euroopassa ja Suomen lisääntynyt osallistuminen sotilasliiton rauhankumppanuus-ohjelmaan voivat viitoittaa tietä jäsenyyteen. Norrback sanoi, että Suomen on ennemmin tai myöhemmin päätettävä, liittyykö se NATO:on vai ei. Hänen mielestään ensimmäinen vaihtoehto on silloin todennäköisempi.
Nikula: Talouskasvu kyseenalaistaa leikkausten laillisuudenKansalaisten perusturvan leikkaaminen alkaa olla perusturvan vastaista, jos hyvä talouskehitys jatkuu, uusi oikeuskansleri Paavo Nikula sanoi tiistai-iltana TV2:n Mustassa laatikossa. Laki turvaa kansalaisten perusoikeudet. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on kuitenkin viime vuosina tulkinnut, että leikkauksia on voitu tehdä valtion heikon talouden vuoksi.- Peruste ei kovin kauan ole kestävä, jos toisaalta sanotaan, että talous kasvaa, Nikula sanoi ohjelmassa. Valtion budjettipäällikkö Erkki Virtanen on jo julkisuudessa sanonut, että seuraavan hallituksen pitäisi aloittaa työnsä kymmenen miljardin markan leikkauslistalla. Uudessa tehtävässään Nikula aikoo olla oma-aloitteinen erityisesti vangitsemisiin ja sananvapauteen liittyvien perusoikeuksien valvonnassa. Nikula yhtyy myös eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimajan linjaukseen, että kuntien on ehdottomasti huolehdittava lain velvoittamista palveluista, joten päivähoitoa, opetusta tai vammaispalveluja ei saa laiminlyödä rahapulan varjollakaan.
Taina: Suomi ei liity sotilasliittoihinPuolustusministeri Anneli Taina (kok) vakuuttaa, että Suomi ei hae NATO:n jäsenyyttä vallitsevissa oloissa. Hallituksen linjaus on aivan selkeä: se on sotilaallinen liittoutumattomuus.- Tällainen liittoutuminen on poliittinen kysymys. Sitä ei valmisteltaisi puolustusvoimissa missään oloissa, vaan ratkaisu kuuluu poliittisille päättäjille. Taina kommentoi maanantaina Pirkanmaalla eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Kalevi Lammisen (kok) lehtihaastattelua. Lamminen arveli Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa, että Suomi menee NATO:on vuosituhannen vaihteessa ja siksi se tarvitsee Hornetit, helikopterit ja seuraavaksi ohjukset. Tainan mukaan puolustusvoimilla on tulevaisuuteen tähtääviä materiaalihankintoja, mutta mitään uusia isoja ohjusjärjestelmiä ei ole tarkoitus ostaa. Ohjuksia hankintaan esimerkiksi Horneteihin tietyllä aikataululla. Lisäksi uudistetaan ilmatorjuntaohjuksia. Hankintasuunnitelmat ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Tilausvaltuutus sisältää kuljetushelikopterit, muuta liikkuvuuden lisäämiseen tarvittavaa kalustoa, taisteluajoneuvoja ja pimeän toiminnan välineitä.
Luonnonlain puolue tavoittelee 200:aa ehdokastaLuonnonlain puolue tavoittelee ensi vuoden maaliskuun eduskuntavaaleihin 200:aa ehdokasta. Kansanedustajia puolue pyrkii saamaan kolme. Luonnonlain puolue oli mukana jo vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Silloin sillä oli 60 ehdokasta. "Joogalentäjien" joukko sai kokoon 6 819 ääntä. Viikonvaihteessa Hyvinkäällä pidetyssä puoluekokouksessa luonnonlain puolueen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Timo Lahtinen.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE