Suomi pyrkii sotilaallisen yhteistoimintakyvyn lisäämisen rauhankumppanuuteen osallistuvien maiden kanssa

Hallitus: NATO muuttunut vakauspolitiikan välineeksi


Suomen näkökulmasta EU, Venäjä ja NATO ovat Euroopan turvallisuuskehityksen avaintekijät. Ne ovat kaikki muutoksen tilassa ja vaikuttavat turvallisuuteen ja vakauteen Suomen lähialueella Pohjois-Euroopassa.

Suomi arvioi liittoutumattomuuden ja sotilaallisen yhteistyön toimivuutta Euroopan turvallisuusasetelman muuttuessa ja osana Euroopan unionin kehitystä. Uskottava puolustuskyky on turvallisuuspolitiikan kehittämisen välttämätön osa.

Näin luonnehtii hallitus Suomen asemaa Euroopan turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä. Näkemys sisältyy kertomukseen hallituksen toimista viime vuonna. Kertomus annettiin eduskunnalle perjantaina.

Kertomuksessa muistutetaan, että kylmän sodan jälkeinen muutos on kasvattanut NATO:n turvallisuuspoliittista merkitystä. NATO on hallituksen mielestä liittokunnan yhteiseen puolustukseen liittyvän ydintehtävänsä ohella muuttumassa yhä enemmän kriisinhallinnan ja vakauspolitiikan välineeksi.

Suomi seuraa tarkasti NATO:n muutosta, liittokunnan laajentumisen vaikutuksia erityisesti Itämeren alueella sekä NATO:n ja Venäjän välisen yhteistyön kehittymistä. Kertomuksessa ei erikseen muistuteta mitenkään, että Suomi ei ole hakeutumassa NATO:n jäseneksi.

NATO:n rauhankumppanuuden poliittinen ja toiminnallinen vahvistaminen on keskeinen osa NATO:n avautumista. Rauhankumppanuus lisää hallituksen mielestä Suomen vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja operatiivisessa kriisinhallinnassa.

Hallitus kirjaa kertomuksessa Suomen pyrkivän sotilaallisen yhteistoimintakyvyn lisäämiseen rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden kanssa.

Suomen suhdetta NATO:on luonnehditaan poliittiseksi. Poliittista suhdetta vahvistaa se, että Suomi muiden kumppanimaiden tavoin akkreditoi suurlähettilään NATO:on ja perusti sitä varten erityisedustuston.

Pohjoinen ulottuvuus keskeisellä sijalla

Hallituksen kertomus on kaikkinensa yli 400-sivuinen lukupaketti. 40-sivuinen katsaus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on yksi sen kolmesta osasta. Tämä on varsin kattava osio, ja se siinä selostetaan yksityiskohtaisesti Suomen ulkosuhteiden lohkot viime vuodelta.

Paljon painoa annetaan Suomen EU:ssa ajamalle pohjoiselle ulottuvuudella. Pohjoismaista yhteistyötä selostetaan laajasti luvulla, joka on otsikoitu "Pohjoinen Eurooppa: kohti kokonaisvaltaisempaa yhteistyötä.

Yleisesti hallitus muistuttaa, että hallitusohjelman mukaisesti Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on suomalaisten turvattu tulevaisuus rauhan, yhteistyön ja syvenevän integraation maailmassa.

Jäsenyys Euroopan unionissa on hallituksen mielestä osaltaan vahvistanut mahdollisuuksia toimia näiden tavoitteiden puolesta eurooppalaisissa puitteissa. Erityisesti Suomen etujen mukaista on vahvistaa unionin näkyvyyttä ja vaikutusta pohjoisen Euroopan alueella tapahtuvassa yhteistyössä.

Hallitus tähdentää, että pohjoista ulottuvuutta käsittelevä tavoite palvelee tätä tarkoitusta.

STT-IA
27.3.1998

POLITIIKKA -SIVULLE