Eduskunta hyväksyi kansaneläkkeen leikkauksen

Oppositiorintaman mukana äänestivät kokoomuksen Seppo Kanerva ja vasemmistoliiton Pentti Tiusanen. Kokoomuksen Heikki Koskinen äänesti tyhjää.

Lakiesityksen mukaan vuonna 1996 aloitettua kansaneläkkeen pohjaosan leikkaamista jatketaan edelleen. Nyt leikkauksen määrää aiotaan kuitenkin vähentää 20 prosentista 17,3 prosenttiin. Mikäli laki hyväksytään, kansaneläkkeen pohjaosa alenee ensi vuonna 11 markkaa kuukaudessa aiottua vähemmän.

Leikkaus koskee noin 380 000:ta eläkeläistä ja leikkauksen suuruus on 66 markkaa. Näin ollen pohjaosan määräksi jää 171 markkaa. Uudet työeläkkeelle päässeet eivät ole saanet lainkaan pohjaosaa, jos työeläke on ylittänyt tietyn markkamäärän.

Äänestyksessä hyväksyttiin myös sosiaalivaliokunnan esittämät kaksi ponsilausumaa. Toisessa hallituksen edellytetään pysäyttävän leikkaamiset lainmuutoksella, mikäli valtion taloudellinen tilanne näin sallii. Nyt pohjaosa on suunniteltu pudotettavaksi nollaan vuonna 2001.

Hallituksen on myös pikaisesti selvitettävä niiden henkilöiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty pohjaosan määrällä. Lakiesityksen tarkoituksena on varmistua siitä, että kenenkään eläkeläisen käteen jäävä nettotulo ei alentuisi ensi vuonna.

Esityksen mukaan pohjaosan alentaminen aiennetaan ensi vuoden helmikuun alusta tammikuun alkuun. Näin kansaneläkkeen alentaminen voisi toteutua samaan aikaan, kun uudet ennakonpidätysperusteet tulevat voimaan.

Kiista eläkeläisten sieluista jatkui

Väittelyä käytiin erityisesti siitä, onko eläkeläisten elintaso ja ostovoima parantunut vai huonontunut. Lukuisten maksujen ja kustannustekijöiden vertailua tekevä väittely päättyi ratkaisemattomana.

Keskustan Tuomas Mannisen mukaan kohonneet terveydenhoitokustannukset, yksityistäminen sekä lääkkeiden hinnat kohdistuvat juuri eläkeläisiin.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (SDP) torjui väitteitä ja luetteli hallituksen tekemiä uudistuksia etenkin eläkeläisten tarvitsemien lääkkeiden hintoihin.

Pentti Tiusanen yhtyi opposition näkemykseen toteamalla, että pidemmällä aikavälillä kokonaiskustannukset kuitenkin nousevat.

Lakia vastustanut oppositio, ja erityisesti keskusta, piti leikkauksen lievennystä pienenä ja vain vaalien vuoksi tehtynä kosmeettisena parannuksena. Opposition mukaan muutoksista kärsivät erityisesti pieni- ja keskituloiset eläkeläiset.

- Hallituspuolueet eivät ota huomioon, että 60 prosenttia eläkeläisiltä on alle 5 000 markkaa kuukaudessa ansaitsevia. Pelkällä 2 500 markan kansaneläkkeellä on noin 130 000 eläkeläistä, Keskustan Jorma Huuhtanen muistutti.

Hallituspuolueet pitivät suuntaa oikeana

Luhtanen muistutti, että vaikka monet uudistukset kuten Kela- ja sava-maksujen muutokset eivät ole olleet riittäviä, mutta ne ovat kaikki olleet muutoksia parempaan suuntaan.

- On sama millä tavoin eläkeläisen tulot kertyvät, tärkeintä se mitä saa käteensä, ja se että terveydenhuolto- ja muut keskeiset palvelut turvataan kohtuuhinnalla, Luhtanen perusteli.

Hallituspuolueiden kansanedustajat vakuuttelivatkin, että tilastojen mukaan eläkeläisten ostovoima ei ole heikentynyt. Hallitusta syytettiin myös koko eläkevakuutusjärjestelmän muuttamisesta.

Toimi Kankaanniemen (krist) mukaan Lipposen hallituksen aikana on murrettu pitkäaikainen, koko kansaa koskevan eläkevakuutusjärjestelmä.

Hallitusta arvosteltiin siitä, että se suosii hyvätuloisille suunnattuja yksityisiä eläkevakuutuksia, kun köyhille suunnattua kansaneläkettä leikataan.

STT-IA
27.11.1998