Kokoomuslaiset aktiivisia eurovaaleissa



Kokoomuksen kannattajat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä Euroopan parlamentin toimintaan sekä euroedustajiensa työskentelyyn siellä. Kokoomuksen kannattajista 62 prosenttia aikoo varmasti äänestää ensi kesän eurovaaleissa, kun varmasti äänestäjiä kaikista suomalaisista on 46 prosenttia. Kokoomuksen kannattajat ovat myös tyypillisiä varhaisen ehdokasvalinnan tekeviä.


Yhteensä 78 prosentilla suomalaisista on jonkinlaisia aikeita äänestää viikkoa ennen juhannusta sunnuntaina järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Tiedot ovat Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston toimeksiantona Suomen Gallupin tekemästä tutkimuksesta.

Puoluekanta on yhteydessä arvioihin omasta äänestämisestä. Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kannattajat ovat muuta väestöä varmempia omasta äänestämisestään.

Kokoomuksen ja SDP:n kannattajat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä Euroopan parlamentin toimintaan. Keskustan ja Vasemmistoliiton kannattajat ovat puolestaan selvästi vähemmän tyytyväisiä. Suomen euroedustajien toiminta tyydyttää tutkimuksen mukaan Kokoomuksen ja Vihreiden kannattajia.

Pääpuolueiden kannattajien väliset mielipide-erot ovat vähäisempiä kuin Euroopan parlamenttia arvioitaessa.

Koulutetut keski-ikäiset liikkeellä vaalipäivänä

Äänestysaikomukset vaihtelevat voimakkaasti eri ikäryhmissä. Alle 25-vuotiaista aikoo varmasti äänestää vain 27 prosenttia, mutta vanhemmasta ikäpolvesta, 50-64 -vuotiaista, lähtee vaalipäivänä liikkeelle joka toinen.

Koulutustaso ja sosiaalinen asema selittävät eniten innokkuutta äänestää niin eurovaaleissa kuin aikaisemmin eduskuntavaaleissakin. Varmimpia äänestämisestään ovat akateemisesti koulutetut ja johtavat toimihenkilöt, jotka asuvat pääkaupunkiseudulla.

Tutkimus tehtiin marraskuun alkupuolella, jolloin puolueiden ehdokasasettelu oli yhä kesken. Tutkimuksen yhteydessä ei vielä kysytty haastateltavilta, ketä ehdokasta tai mitä puoluetta äänestäisit, jos vaalit pidettäisiin nyt. Puoluetausta on yhteydessä mielipiteisiin ehdokasvalinnan ajankohdasta.

Kokoomuslaiset valitsevat varhain. Kolmannes kaikista haastatelluista sanoo päättävänsä heti vuoden vaihteen jälkeen, kun ehdokkaat ovat tiedossa. Kolmannes valitsee viikkoa kahta ennen äänestyspäivää ja 12 prosenttia vasta äänestyspäivänä.

Äänestysvilkkautta ennakoivat luvut ovat lähes samat kuin ennen edellisiä eurovaaleja syksyllä 1996. Kunnallisvaalien yhteydessä pidetyissä vaaleissa äänestysprosentiksi tuli 60,3.

Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Renny Jokelin pitää äänestysinnokkuutta hyvänä, mutta ei kirkossa kuulutettuna. Jos viikkoa ennen juhannusta on sunnuntaina kaunis ilma ja mökki laittamatta, elämän raadollisuuden lait astuvat voimaan. Ennakkoon on mahdollista äänestää yhdeksänä päivänä ennen vaaleja. Suomalaiset ovat käyttäneet mahdollisuutta muiden maiden vaalikansaan verrattuna enemmän.

Valtaosa ei tunne euroedustajan työtä

Keskeinen osa haastatelluista katsoo, että Euroopan parlamentin valta tulisi säilyttää nykyisellään. Valtaa haluaisi lisätä 16 ja vähentää 30 prosenttia. Yli puolet vastaajista ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä suomalaisten euroedustajien toimintaan. Erittäin tai melko tyytymättömiä oli kolmannes.

Euroedustajien melko laimeata intoa eurovaaleihin selittää osaltaan se, että valtaosa kansalaisista eli 76 prosenttia kokee olevansa huonosti perillä euroedustajan toimenkuvasta ja tehtävästä. Tiedontaso ei ole parantunut yhtään kesästä 1966. Keski-ikäiset, korkeammin koulutetut, pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat miehet kokevat tietävänsä euroedustajien tehtävistä enemmän kuin ei-äänestäneet.

Miehet ja naiset hahmottavat Euroopan parlamentin hieman eri tavoin. Miehet näkevät parlamentin naisia useammin byrokraattiseksi ja salailevaksi. Samanaikaisesti miehet naisia useammin kokevat parlamentin vallankäyttäjäksi ja toimielimeksi, jossa pientenkin jäsenmaiden ääni pääsee kuuluville.

Parlamentin vallankäyttöä on Jokelinin mielestä kirkastanut uutiset viime kuukausilta. Parlamentin on todettu paljastaneen mm. varojensa väärinkäyttöä itse.

Suomalaisten enemmistön mielestä Euroopan parlamentti on byrokraattinen ja kankea, suurten jäsenmaiden hallitsema, mutta demokratian kannalta tarpeellinen instituutio.

Parlamentin tiedotustoimisto on avaamassa Helsingin Espalle katutasoon Marimekon myymälän kylkeen infopisteen, jossa pyritään tarjoamaan tietoa mielikuvien sijasta.

MARGIT HARA
27.11.1998


POLITIIKKA -SIVULLE