Ensi vuosituhannella Suomella on naispresidentti


Taloustutkimus Oy tutki Verkkouutisten toimeksiannosta suomalaisten mielipiteitä ensi vuosituhannen alussa olevasta tilanteesta. Tutkimuksesta selviää mm., että suomalaiset uskovat maassamme istuvan naispresidentin, että Suomi on NATO:n jäsen ja luovutettu Karjala on edelleen osa Venäjää.

Verkkouutiset selvitti suomalaisten mielipiteitä vuosituhannen alun tilanteesta kymmenessä eri kysymyksessä.

Tutkimuksen mukaan 67 % suomalaisista pitää todennäköisenä, että Suomessa on vuosituhannen alkupuolella naispresidentti. 30 % vastanneista ei pitänyt tätä todennäköisenä, ja vain kolme prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Puolueittain tarkasteltuna tulos on sangen mielenkiintoinen: keskustan kannattajiksi ilmoittautuneista jopa 71 % uskoo naispresidenttiin. SDP:n kannattajista tähän uskoo 67 % ja kokoomuslaisista 64 %. Kuka mahtaa olla keskustan naispresidenttiehdokas?

Toiseen ääripäähän mentäessä vain 7 % kaikista vastanneista pitää todennäkoisenä, että luovutettu Karjala on palautettu takaisin Suomelle. Eri puolueiden kannattajien välillä kysymyksessä ei ole suuriakaan eroja, mutta ikäryhmätarkastelussa Karjala-kaihoa potevat etenkin 50-74 -vuotiaat kansalaiset. Heistä 10 % uskoo, että Karjala on palautettu.

Suomi on NATO:n jäsen - EU on ja pysyy

Kaikista vastanneista 52 % pitää todennäköisenä, että maamme on läntisen puolustusliitto NATO:n jäsen. Keskustalaisista tähän uskoo peräti 64 %, kokoomuslaisista 52 % ja demareista 49 %. Eri mieltä on vastaavasti 30-46-40 % ko. puolueiden kannattajiksi ilmoittautuneista.

Euroopan unionin koossa pysymistä pitää todennäköisenä kaikista vastaajista 78 %. SDP:n äänestäjistä tähän uskoo 83 %, kokoomuksen 85 % ja keskustan 75 %. EU:n hajoamista pitää todennäköisenä vain 12 % suomalaisista. Keskustalaisista EU:n hajoamiseen uskoo 14 %.

Kansalaiset eivät myöskään usko, että EU muodostuisi liittovaltioksi. Liittovaltion toteutumiseen vuosituhannen alussa uskoo vain 26 % suomalaisista. Epätodennäköisenä tätä pitää 60 % haastatelluista.

Merkillepantavaa on, että keskustan kannattajiksi ilmoittautuvista peräti kolmannes (33 %) katsoo, että EU:sta tulee liittovaltio. Kokoomuslaisista tätä mieltä on vain 19 % ja demareista 21 %.

Nuorissa puolueiden toivo

Puoluejärjestelmän merkityksestä ensi vuosituhannella mielipiteet menevät jokseenkin tasan. 46 % kansalaisista pitää todennäköisenä, että puoluejärjestelmä on menettänyt pääosan merkityksestään. Eri mieltä on 43 %.

Puolueittain tarkasteltuna asiassa ei ole merkittäviä eroja. Ikäluokittain katsottuna puolueilla on vielä toivoa, sillä ikäluokassa 15-24 -vuotiaat sekä miehissä 52 % katsoo, että puolueet eivät menetä merkitystään. Lähes sama luku (51 %) on 25-34 -vuotiaiden ikäluokassa.

Puolueisiin työlääntyneet ihmiset löytyvät lähinnä ikääntyneestä väestöstä eli 50-74 -vuotiaista.

Sama kahtiajako ilmenee ay-liikkeen tulevaisuudessa. Kaikista vastanneista 48 % pitää todennäköisenä, että työmarkkinajärjestelmä on menettänyt pääosan merkityksestään. Eri mieltä on 43 % kansalaisista.

Tässäkin suhteessa keskustalaiset ovat johdossa, sillä työmarkkinajärjestelmän kuihtumiseen uskoo 51 % vastanneista. SDP:n kannattajissa puntit menevät tasan 48-48 % ja kokoomuslaisissa suhde on 46-50 %.

Eläkepommi ei poksahda

Ympäristön tilakin huolettaa kansalaisten enemmistöä, sillä 55 %:n mielestä Suomen ilmasto on pysyvästi lämmennyt. Tähän ei usko 41 % vastanneista.

Sen sijaan uusiin ydinvoimaloihin ei uskota. Vain hieman yli kolmannes (38 %) arvioi, että Suomessa on vuosituhannen alussa nykyistä enemmän ydinvoimaloita. Toista mieltä on 57 % vastanneista. Puolueittain ei asiassa ole suuria eroja, ja ydinvoimamyönteisyydellään profiloituneessa kokoomuksessakin prosentit menevät "kyllä" 40 % ja "ei" 56 %.

Suomalaiset eivät myöskään usko, että paljon puhuttu eläkepommi toteutuisi ensi vuosituhannen alussa. Eläkepommin pamahdukseen uskoo hieman yli kolmannes (36 %) vastanneista. Eri mieltä on 51 %.

Nuorempi väestö näyttää kuitenkin uskovan ns. eläkepommin toteutumiseen. Ikäluokasta 15-24 -vuotiaat sen arvioi tapahtuvan 41 % suomalaisista ja ikäluokassa 25-34 -vuotiaat 45 %.

Tutkimus tehtiin Verkkouutisten toimeksiannosta TeleBus-tutkimuksen Taloustutkimus Oy:llä. Kohderyhmään kuuluivat 15-74 -vuotiaat suomalaiset, ja otos (n=504) kiintiöitiin alueittain, iän ja sukupuolen mukaan kohderyhmää vastaavaksi. Haastattelut tehtiin 17.11.1998.

ILKKA AHTOKIVI
27.11.1998

POLITIIKKA -SIVULLE